Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vaaliareena | Mistä ratkaisu opetuksen ahdinkoon?

Neljä vuotta sitten otsikoin blogini ”Opetuksen ahdinko jää soten varjoon”. Aihe on edelleen ajankohtainen. Opettajilla ja varhaiskasvattajilla on vaativa tehtävä vajailla resursseilla. Moni uupuu ja haluaa vaihtaa alaa.

Lapset ovat ihania. Samalla on todettava, että oppilaat kouluissa ja lapset päiväkodeissa muodostavat vuosi vuodelta vaativamman ja heterogeenisemman joukon. Vuonna 2021 lapsista tuen tarvitsijoita oli 23 prosenttia, ja nousua edellisvuodesta oli 1,7 prosenttia. Aiemmin joka viides tarvitsi tehostettua tai erityistä tukea, mutta olemme pian tilanteessa, jossa tukea tarvitsee joka neljäs.

Minulle eskariopena se tarkoittaa, että 21 lapsen ryhmässä on noin 4 lasta, joilla on erilaisia tukitoimia. Tällöin ryhmään tarvittaisiin myös avustaja. Usein avustajaa ei saa, joskus voi saadakin.

Tuen tarvitsijoita on monenlaisia. Tyypillistä on motorinen levottomuus, keskittymiskyvyn puute, kielelliset vaikeudet ja puutteet sosiaalisissa taidoissa. Toinenkin lapsiryhmä vaatii huomiota: vieraskieliset lapset, joille on opetettava suomea toisena kielenä. Kaikki tarpeet pitää ottaa huomioon, kun suunnittelee toimintaa. Toteutus on usein tehtävä pienryhmissä.

Suunnitteluaikaa pitäisi varhaiskasvatuksessa olla tunti päivässä, mutta usein tämä ei toteudu. Syynä voi olla se, että joku ryhmän aikuisista on sairaslomalla tai lainassa toisessa ryhmässä, ja 2 aikuista pyörittää koko ryhmää. Sijaista ei ole saatu, tai ei ole otettu.

Miksei sijaista oteta? Takana ovat varhaiskasvatuksen talokohtaiset ”suhdeluvut”. 21 lapsen ryhmässä on 3 aikuista, eli 1:n suhde 7:ään (alle 3-vuotiailla 1/4). Tavallisesti joka ryhmästä puuttuu muutama lapsi, jolloin isossa talossa voi aina puuttua 2–3 aikuista, eikä sijaista tarvitse ottaa.

Tämä kaikki johtaa siihen, että ei saavuteta opetuksen tavoitetta, elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Moni työntekijä vain selviytyy päivästä toiseen, ja moni lapsi putoaa kelkasta. Milloin ne lisämiljardit napsahtavat opetukseen? Suomen nykyisellä velkamäärällä ainoa kelvollinen vaihtoehto lienee siirtää opetukseen rahaa muilta hallinnonaloilta (ei sotesta).

Mervi Syväranta

kasvatustieteen maisteri, esikouluopettaja

eduskuntavaaliehdokas (ps.)

Espoo