len kouluselvityksessä Espoossa ja Helsingissä maahanmuuttajataustaisten S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa oli yhtä koulua lukuun ottamatta 0–5 prosenttia. Samalla alueella oli 22 suomenkielistä koulua, joissa S2-oppilaita oli yli 40 prosenttia.
RKP:n puolueohjelmassa korostetaan, että Suomen täytyy kehittyä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroimisessa yhteiskuntaan. Keinoina mainitaan kielitaito, koulutus ja työllisyys. RKP:n maahanmuuttomyönteisyys viittaakin siihen, että maahanmuuttajat otettaisiin hyvin vastaan suomenruotsalaisissa piireissä. Ruotsin kieli on suomea selvästi helpompi oppia. Ruotsinkielisissä yhteisöissä koetaan enemmän yhteisöllisyyttä, mikä edesauttaa kielen oppimista. Maahanmuuttajien pääsy korkeakoulutukseen helpottuisi valmiudesta pyrkiä ruotsinkielisissä kielikiintiöissä, joissa usein pisteraja on alhaisempi. Ruotsin kielen taidon myötä vieraiden kielten oppiminen helpottuu. Pääsy ruotsinkieliseen koulutukseen olisi siis S2-oppilaille monin tavoin hyödyllistä. Samalla paine helpottuisi niissä suomenkielisissä kouluissa, joissa S2-oppilaiden suuren määrän on koettu aiheuttavan ongelmia opetuksessa ja työrauhassa.
S2-oppilaiden sijoittamisesta enenevästi ruotsinkielisiin kouluihin olisi hyötyä myös koko maan kannalta. Ruotsin kielen asema voimistuisi Suomessa, integroituminen osaksi Pohjolaa vahvistuisi ja ulkomaan kauppaan löytyisi kielitaitoista työvoimaa. Samalla ruotsinkielisen työvoiman vaje esimerkiksi sote-palveluissa helpottaisi.
Mahdollisuus lisätä S2-oppilaiden määrää ruotsinkielisissä kouluissa on piiloon jäänyt yhteiskunnallinen voimavara, joka pitäisi nopeasti aktivoida.
Tomi V. Leivo
lääketieteen tohtori
aluevaltuutettu (kok.)
Espoo
Elina Leivo
lukiolainen
Espoo