Maaliskuussa vietetyn kansainvälisen naistenpäivän teema oli teknologia ja naiset. Meihin suomalaisiin aihe osuu monia muita maita voimakkaammin. Meillä toimialat ja työtehtävät ovat poikkeuksellisen jakaantuneet miesten ja naisten aloihin.
Naisten mukaan saamisesta tieteen, teknologian, talouden ja matematiikan aloille on puhuttu vuosikymmeniä. Naisten osuus on kasvanut tieteissä ja erityisesti luontoon liittyvillä aloilla. Mutta uusimman tilaston mukaan Suomessa tekniikan alan tutkinnon suorittaneista yhä vain 16 prosenttia on naisia. Vastaavasti terveys- ja hyvinvointialalla miesten osuus on 13 prosenttia.
Naisten osuus korkeakoulutetuista on kasvanut hurjasti. Poikien tasa-arvon ja pärjäämisen nimissä tulevan hallituksen on tartuttava poikien oppimistulosten parantamiseen peruskoulussa.
Toimia naisten saamiseksi mukaan teknologian pariin on tehty. Helsingin yliopiston ja Reaktorin toteuttama avoin tekoälyn verkkokurssi Elements of AI suunniteltiin siten, että se houkuttelisi mukaan naisia. Ja tuloksia tuli: verkkokurssin suorittaneiden sukupuolijakauma on varsin tasainen muissa maissa ja meillä. Tekoälyn syventäviin jatko-ohjelmiin on hakeutunut lisääntyvästi naisopiskelijoita.
Huiman nopeasti yleistyvä tekoäly voi vahvistaa tasa-arvoa tai heikentää. Tekoäly rakennetaan oppimaan olemassaolevista data-aineistoista. Jos tasa-arvomielessä vinoja aineistoja käytetään sellaisenaan, vinous yhteiskunnassa jatkuu ja syvenee.
Sama koskettaa käyttöön otettavia teknologioita laajemmin. Jos hoivatyötä tekevät pääasiassa naiset, tulisi myös tarvikkeiden ja työlaitteiston suunnittelussakin olla naisia. Lääkkeitä, pyörätuolia ja auton turvavöitä myöten käyttäjien tarkempi tunteminen mahdollistuu laskukapasiteetin lisätessä älyä suunnitteluun ja tuotantoon.
Yhteiskunnassa lähes kaikki toiminnot tulevat sähköistymään ja hyödyntämään älyä. Muutoksen vastuullinen läpivienti kaipaa osaavia tekijöitä. Nyt naisten poissaolo teknologian piiristä heikentää mahdollisuuksiamme hyödyntää teknologiaa hyvinvointimme rakentamisessa. Entä hoitajapula, kuinka käyttämätön on miespotentiaali? Uusien hyvinvointialueiden onnistuminen on monesta asiasta kiinni, mutta varmaa on, että teknologiaa ja tekijöitä tarvitaan terveydenhuoltoon nykyistä enemmän.
Tiputtaisin mielelläni naismääreet ammattien edestä pois. Mutta valtaosa työtehtävistä ei vielä ole lähimainkaan tasaisesti jakautuneita. Siksi pääministerin sukupuoli nousee yhä aiheeksi, kun (nais)pääministerit kohtaavat kansainvälisillä areenoilla. EU-komissiolla on ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hesari sai juuri ensimmäisen naispäätoimittajan. Mutta onpa Suomessa vielä yksi iso puolue ilman ensimmäistäkään naispuheenjohtajaa.
Olen iloinen saadessani kantaa titteliä Vuoden insinööri. Alan edustajat siis ainakin ovat valmiita edistämään tasa-arvoa ja alan houkuttelevuutta myös naisille. Asennepöllytystä, niin saamme parhaat voimavarat Suomen käyttöön!
Miapetra Kumpula-Natri
kansanedustajaehdokas (sd.)
Etelä-Espoon Demarit