Kun kaikki keinot on käytetty, kannattaisi kokeilla totuutta asiassa Rantaraitti. Olen todella hämmästynyt monien muiden tavoin siitä, miten Espoon kokoomusvaltuutetut jatkuvasti yrittävät oikolukea aikoja sitten sovittuja lainvoimaisia päätöksiä vedoten muun muassa rahaan.
Tapaus Nuottaniemi olisi melkein vitsi selityksineen, mutta minua ei naurata yhtään eikä monia muitakaan, jotka ovat ottaneet yhteyttä asian tiimoilta. Suurinta hämmästystä on herättänyt demarien luistelu asiassa, kun muistetaan, kuinka suuren työn Martti Tieaho aikoinaan teki Iirislahden sillan ja raitin toteuttamiseksi Iirislahteen. Sirpa Hertell ja Espoon vihreät osallistuivat raitin toteutukseen.
Kun tulin Otaniemeen 1958, Espoon väkiluku oli 53 000. Nyt Espoossa asuu yli 300 000 ihmistä ja tavoite on asetettu noin 500 000:een. Kuvitteleeko kukaan, että tämä on tapahtunut ilman, että on käytetty pakko-ottoa ja pakko-lunastusta?
Aluerakennussopimusten tullessa voimaan kerrostalojen tieltä katosivat rintamamies- ja sotaveteraanitontit. Ihmiset, jotka olivat joutuneet luopumaan vuosisatoja suvuillaan olleista maista, joutuivat jälleen luopumaan tonteistaan ja taloistaan ja asumaan kerrostaloihin.
Olen itsekin evakko ja joutunut luopumaan kolme kertaa kodistani ennen kuin täytin seitsemän. Vuosikymmenten aikana työskentelyni Espoon kotisairaanhoidossa teki tutuksi nämä pakkosijoitetut perheet. Itkuja on itketty ja ihmetelty, miten näin kävi, kun piti olla uusi alku.
Muutaman vuoden aikana Espoossa on tehty täydennysrakentamista kerrostaloalueilla eikä näissä tapauksissa ole juurikaan noudatettu asukkaiden toivomuksia. Viimeisin suuri ”pakolla” rakennettu alue on Finnoo-Hannusjärvi. Asukkaiden vastustus ei auttanut. Metron tulo ymmärrettiin ja sen tarpeet, mutta surua ja monenlaista mielipahaa aiheutui.
Suosittelen Nuottaniemen asukkaille kävelyretkeä Matinkylään ja Niittykumpuun. Vilkaiskaa esimerkiksi Nelikkotiellä, miten asuinrakennukset ovat kiinni jalkakäytävässä. Saman näette Olarin kirkon eteen rakennetussa jättimäisessä rakennuksessa. Talojen ja jalkakäytävän välissä ei ole nurmikaistaa.
Näissä ja monissa muissa paikoissa voitte vapaasti katsoa asuntoihin sisään, elleivät asukkaat ole peittäneet ikkunoitaan sälekaihtimin. Samaa ratkaisua suosittelen Nuottaniemen asukkaille. Voitte vapaasti katsella ulos, ja sisälle ei näe.
Kaikille päättäjille ja virkamiehille: eikö jo riitä niiden asukkaiden väheksyntä ja nöyryyttäminen, jotka omalla espoolaisuudellaan työnsä kautta takaavat meille arjen sujumisen. Harvat meistä ovat voineet valita vapaasti asumispaikkaansa tai -muotoaan. Asutaan siellä, mihin rahat riittävät. Ripaus nöyryyttä päättäjät, se takaa oikean tuloksen.
Uusille päättäjille sanon: luistelusuksilla ei kannata hiihtää umpihangessa. Ehkä tiedätte liian vähän siitä, miten täällä on asuttu ja miten asutaan nyt ja keitä me espoolaiset olemme.
Tuulia Koskinen