Antaa toiselle vuoron pelata. Halii vieressä sohvalla. Katsoo yhdessä auringonlaskua rannalla, kylvyssä tai junassa, koska isot ikkunat. Näyttää toiselle salaisen paikan. Auttaa ja noudattaa sääntöjä.
Näin kuvaili espoolainen Lucas, 8, rakkautta mielipidekirjoituksessaan (LV 18.3.).
Lucaksen ajatukset pysäyttivät pohtimaan, mistä rakkaudessa todellisuudessa on kyse. Mitä rakkaus on?
Pienen pojan ajatukset osuvat asian ytimeen. Hänen terävien havaintojensa perusteella rakkaus on toisen huomioimista ja kunnioittamista. Tervettä epäitsekkyyttä. Yhdessä koettuja hetkiä ja niiden muistelua. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattamista.
Onko nyky-yhteiskunnassa tilaa edes moiselle turhuudelle?
Rakkautta kuvataan toisaalla myös näin: läsnäoloa, luottamuksen osoittamista ja lohdutuksen jakamista.
Lopulta kovin yksinkertaisia mutta arjen pyörteissä unohdettuja asioita. Monille lapsista ja nuorista jopa täysin utopistisia kokemuksia.
Onko nyky-yhteiskunnassa tilaa edes moiselle turhuudelle? Suorituskeskeisyyden, velvollisuuksien ja niistä syntyvän kiireen uuvuttamina kuvittelemme tekevämme parhaimpamme. Eikö se riitä?
Tehokkkuudesta on tullut hyvyyden mittari ja kodeista on eri syistä tullut rakkaudettomuuden pyhättöjä. Ikävä kyllä vaikutukset heijastuvat vielä vuosien päähän.
Terapeutti ja kirjailija Tommi Hellsten, 71, on julkisuudessa kertonut kasvaneensa rakkaudettomassa kodissa, jossa oli lisäksi alkoholismia. Hän puhui Kotilieden haastattelussaan (17.3.) anteeksi antamisen opettelusta, joka vaatii aikaa ja armollisuutta itseään kohtaan. Katkeroitumiselta voi välttyä.
Kun kysyin edustakuntavaaliehdokkailta, mitä he aikovat tehdä, kun vaalikiireet hellittävät, heidän hartiansa laskeutuvat ja ilme rentoutui. Lähes jokainen vastasi näin: nautin yhteisestä ajasta perheen ja ystävien parissa. Ulkoilen ja rentoudun.
Sohvalla löhöily on demonisoitu pahe. Sitä ei pitäisi nähdä terveyttä uhkaavana peikkona, jos kääntöpuolena on Lucaksen mainitsema haliminen. Rannalla auringonlaskun ihailu tai salaisen paikan toiselle näyttäminen. Toimivia ovat nekin hyvivoinnin edistäjinä.
Muistetaan olla armollisia ennen kaikkea itseämme mutta myös toisiamme kohtaan.
heli.koivuniemi@media.fi