Nuorten pahoinvointi, uupumus, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Nyt on aika ottaa tämä huoli riittävän vakavasti.
Tärkeintä nuorten hyvinvoinnin kasvattamisessa on varhaisen vaiheen tuki sekä nuoren aito kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen. Ratkaisuja täytyy etsiä neuvoloista, varhaiskasvatuksesta ja kouluista alkaen.
Miten tuemme perheitä ja lasten kasvua pienestä pitäen? Miten vähennämme paineita ja vahvistamme keskittymiskykyä ja koulussa ja työelämässä onnistumisia some-aikana? Eriytymiskehityksen pysäyttäminen on myös todella oleellista.
Nuorten väkivaltainen ja rikollinen käytös on vain yksi esimerkki nuorten kasvaneen pahoinvoinnin oireilusta. Keskustelu ja ratkaisuehdotukset tulee kohdistaa nuorten pahoinvoinnin juurisyihin, ei vain yksittäiseen oireeseen.
Koska nuoret viettävät huomattavan osan ajastaan koulussa, koulun merkitystä ennalta estävästä näkökulmasta ei voi liiaksi korostaa. Ryhmäkoot täytyy pitää riittävän pieninä, ja myös vieraskielisten oppilaiden on saatava riittävä tuki.
Resursseja tarvitaan oppilashuoltoon, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen sekä oppimisvaikeuksiin puuttumiseen. Koulunuorisotyön sekä etsivän ja jalkautuvan nuorisotyön resursseja on vahvistettava.
Suomen harrastusten mallia tulee kehittää, jotta tasapuoliset mahdollisuudet harrastaa toteutuisivat. Harrastus tuo monelle luotettavia aikuisia elämään ja ryhmän, jossa voi olla oma itsensä ja menestyä. On tärkeää, että tulevalla hallituskaudella lapsilta ja nuorilta ei leikata.
Sosiaalihuollolla ei ole tällä hetkellä riittäviä resursseja auttaa lapsia ja nuoria. Nyt tilanne on liian usein se, että lastensuojelussa avuksi tarjotaan joko keskusteluapua tai sijoittamista kodin ulkopuolelle. Tarvittaisiin muitakin välimallin keinoja, varhaista tukea perheille, jotta kalliiden ja raskaiden huostaanottojen määrä saataisiin vähenemään.
Lastensuojelussa pitäisi paremmin pystyä takaamaan saman työntekijän pysyvyys. Tarvitsemme myös panostusta mielenterveyspalveluihin ja päihde- ja riippuvuushoidon saatavuuteen.
Tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta tiedetään, että tehokkaimmin nuorten parissa toimivat keinot, jotka pohjautuvat kuuntelemiseen, syyllistämättömyyteen, konfliktinratkaisuun ja ihmisen kohtaamiseen. Otetaan nuoret keskusteluun aktiivisesti mukaan.
Nuoret saavat hengailla julkisilla paikoilla, vaatia tärkeäksi kokemiaan yhteiskunnallisia muutoksia ja etsiä elämänsä polkua. Nuorissa on voimaa ja oikeudentuntoa, jonka kuuluukin muuttaa yhteiskuntaa. Nuorten äänen tulee kuulua vahvemmin ja heidän huoliinsa tulee vastata.
Inka Hopsu
kansanedustaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Espoo