Espoolaisilla poliitikoilla on edessään vaikeiden päätösten syksy.
Nopeasti kasvavan Espoon yleiskaavasta päätetään muutaman vuoden kuluttua, mutta syksyllä poliittikkojen on linjattava eteläistä Espoota koskevan yleiskaava-alueen kipeimmät asiat.
Yksi merkittävistä linjauksista on, mistä 60–80 junan varikko löytää kotinsa, Espoosta vai Kirkkonummelta.
Sijaintiin vaikuttaa osittain tulevan hallitusohjelman mahdollinen päätös Espoo–Salo-oikoradan eli niin sanotun tunnin junan kohtalosta.
Jos päätös radan edistämisestä syntyy, Ämmässuota on kaavailtu potentiaaliseksi varikon paikaksi. Muussa tapauksessa Espoon Mankista ja Kirkkonummen Luomasta väännetään kaupunkien välillä kättä.
Rakennetaanko Espoota Dubain kaltaiseksi hulppeaksi paikaksi?
Radan rakentuminen vaikuttaa monien radan varrella asuvien kaupunkilaisten elämään suoraan tai välillisesti. Kulkuyhteydet saattavat parantua, mutta junat, jotka eivät liikennöi, on sijoitettava jonnekin.
Jos varikkoasiat tuntuvat etäisiltä, Finnoon suunnitelmat rantabulevardeineen ja tekosaarineen herättävät varmasti värikästä keskustelua ja nousevat julkisen huomion kohteiksi.
Tampere on vastikään rakentanut järviensä päälle jättimäisen tekosaaren.
Helsinki hyödynsi länsimetron tunneleiden louhinta-ainesta täyttämällä sillä muun muassa Jätkäsaaren aluetta ja on jatkanut täyttömaille rakentamista senkin jälkeen.
Metrotyömaita ei ole nyt tiedossa, joten mahdollinen täyttömaa on hankittava Espooseen muualta.
Tekosaari ja täyttömaalle rakentaminen on kaupungille eittämättä houkutteleva vaihtoehto, sillä maan myyntivoitoilla lihotettaisiin kaupungin kassaa arviolta jopa yli 100 miljoonalla eurolla.
Nyt jännitetäänkin, rakennetaanko Espoosta Dubain kaltainen hulppean ylellinen ja merellinen asuinpaikka vauraille veronmaksajille vai päädytäänkö siihen, että kyseessä on ylimitoitettu luonnon kannalta haitallinen hanke.
Siitä kärkipoliitikot antoivat jo viitteitä (LV 17.5.). Varsinainen kädenvääntö asiasta käydään kesän helteiden kaikottua ja iltojen pimetessä.
heli.koivuniemi@media.fi