Isot ratahankkeet liikahtivat eteenpäin – valtio ja kaupungit sopivat rahoituksesta

Kirkkonummen Luoman tasoristeyksen ohi ajaa vilkkaimmillaan lähes 10 junaa tunnissa. Arkistokuva. Arkisto/ Paavo Rantalainen

Klaus Nurmi

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Molemmille hankkeille haetaan EU:n rahoitustukea.

Hankeyhtiöt vastaavat raidehankkeiden suunnittelusta ja rahoittamisesta rakentamisvalmiuteen asti.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on tyytyväinen, että hankkeiden suunnittelu pääsee alkamaan ja moni kunta on niihin sitoutunut.

Hänen mukaansa nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista.

– Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, Harakka toteaa tiedotteessa.

Neuvottelut hankeyhtiöistä alkoivat liikenne- ja viestintäministeriön johdolla viime marraskuussa.

Osakassopimukset ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksiä.

Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa. Kunnat tekevät päätöksensä helmi-huhtikuun aikana.

Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.

Kaupunkien rahalliset panostukset hankkeiden suunnitteluun ovat erittäin merkittäviä, muistuttaa tiedotteessa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori

– Suomi-rataan kuuluvan Lentoradan myötä niin Helsingistä kuin muualta Suomesta nopeutuvat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisivat kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa erinomaisen tervetulleita, Vapaavuori toteaa.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo, että Suomi-rata on paitsi Vantaan kaupungin liikenneyhteyksien myös kansalliselta kannalta tärkeä hanke.

– Nopea ratayhteys edistää kaupunkiseutujen muodostumista yhteneväiseksi työssäkäyntialueeksi. Vantaalla se vahvistaisi lentokenttäympäristön kehittämistä.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Turun tunnin junan toteutus käynnistyy Espoon kaupunkiradasta.

– Kaupunkiradan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 2014 ja radan käyttöönotto on mahdollista 4–5 vuoden päästä toteutuspäätöksestä, jolloin hyödyt Etelä-Suomen kasvun ja ilmastotavoitteiden kannalta alkaisivat konkretisoitua varsin nopeasti, sanoo Mäkelä.

Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan.

Suomi-radan suunnittelun kustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Valtion osuus on 51 prosenttia eli 78,9 miljoonaa euroa, Finavian 16 miljoonaa, Helsingin 22 miljoonaa ja Vantaan 11 miljoonaa euroa. Muiden kaupunkien osuudet vaihtelevat alle puolesta miljoonasta runsaaseen kolmeen miljoonaan euroon.

Turun tunnin junan jäljellä olevat suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo–Salo -oikorata nielee noin 60 miljoonaa euroa ja Salo–Turku -kaksoisraide noin 15 miljoonaa euroa.

Valtion osuus on 51 prosenttia eli 39,5 miljoonaa euroa. Espoo ja Turku osallistuvat molemmat 10,3 miljoonalla eurolla ja Helsinki 5,8 miljoonalla eurolla.

Kirkkonummen osuus on 380 000 euroa. Salo, Lohja ja Vihti osallistuvat kukin 3,7 miljoonalla eurolla.

Turun tunnin junan rakentamisen alustavaksi hinnaksi on arvioitu 2,8 miljardia euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.