Helsingin keskustakirjasto Oodin ensimmäinen täysi toimintavuosi ylitti kaikki odotukset.
Oodin ovi kävi viime vuonna kaikkiaan 3,1 miljoonaa kertaa. Myös muut Helsingin kirjastot pääsivät ennätyslukemiin, tiedottaa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.
Kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli lähes 40 prosenttia.
Kirjastoissa kertyi kirjastokorteille 9,4 miljoonaa lainatapahtumaa ja korteilla ladattiin ennätystahtia myös digitaalisia äänikirjoja ja digilehtiä.
Vuoden aikana asiakkaille tehtiin myös lähes 47 000 uutta kirjastokorttia, mikä on enemmän kuin koskaan.
Kirjastojen tarjonta on laajentunut muun muassa soittimiin, työkaluihin ja urheiluvälineisiin sekä muihin tavaroihin ja laitteisiin. Lainatuimpia ovat pelaamiseen liittyvät tavarat ja erilaiset tekniset laitteet.
Tapahtumatkin vetivät väkeä kirjastoihin. Viime vuonna järjestettiin yli 7 000 erilaista tilaisuutta, joissa kävi runsaat 300 000 osallistujaa.
Eniten järjestettiin satutuokioita ja kirjallisuuteen liittyviä tilaisuuksia, mutta tarjolla oli myös esimerkiksi tuolijumppaa, kielikahviloita ja sarjakuvakursseja.
Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen kiittää tiedotteessa kirjastojen asiakkaita aktiivisuudesta.
– On sykähdyttävää nähdä, miten hyvin ihmiset viihtyvät kirjastoissa ja miten paljon saamme heiltä kiitoksia ja parannusehdotuksia toimintaamme liittyen.
Vänttisen mukaan vuosi 2019 osoitti, että digitalisoituva maailma ei vie kirjastoilta asiakkaita, vaan tuo heitä lisää sekä lähipalvelujen että verkkopalvelujen pariin.
Kaupunginkirjaston verkkopalveluissa vierailtiin vuoden aikana 12,9 miljoonaa kertaa.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteisessä Helmet.fi -verkkopalvelussa oli 9,7 miljoonaa kävijää. Muun muassa kirjastojen tarjoamien tilojen ja laitteiden varauspalvelu Varaamossa asioitiin viime vuoden aikana lähes 400 000 kertaa.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää ja kehittää myös valtakunnallisia kirjastojen verkkopalveluja. Niidenkin käyttömäärissä näkyi selvää kasvua. Esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelu keräsi yli 2 miljoonaa käyttökertaa ja kirjallisuuspalvelu Kirjasampo lähes 1,9 miljoonaa.