Kuvakamut alkavat tallentaa kameroillaan muuttuvaa Espoota. Kuvakamut on KAMU Espoon kaupunginmuseon vapaaehtoinen valokuvaajaporukka, joka dokumentoi nyky-Espoota kaupunginmuseon kokoelmiin. Kuvat julkaistaan Finna.fi -portaalissa.
– Päädyimme tällaiseen ratkaisuun, koska Espoon kaupunginmuseolla ei ole omaa valokuvaajaa. Nyky-Espoon kuvaaminen on sen vuoksi jäänyt todella vähäiseksi, intendentti Leena Sipponen sanoo.
Soukan kamerakerho kävi tutustumassa museon kuvakokoelmaan ja siinä yhteydessä syntyi idea yhteistyöstä. Soukan kamerakerholaisista koottu pilottiryhmä kuvasi Espoota viime kesänä. Ryhmään kuuluivat Tarja Kaltiomaa, Kaarina Manninen ja Markku Ylilammi
– Kerroin, mitä kaupunginmuseon kokoelmaan tarvitaan ja pyysin heitä etsimään kuvia omista valokuvistaan muuttuvan Espoon näkökulmasta ja kuvaamaan lisää.
– On tosi tärkeää, että harrastajat havainnoivat omaa asuinympäristöään, Leena Sipponen painottaa.
Viime vuosisadan alussa valokuvaaja Signe Brander tallensi muuttuvaa Helsinkiä ja Helsingin kaupunginmuseossaon nyt hieno kokoelma kuvia. Helsinkiä on senkin jälkeen kuvattu määrätietoisesti.
– Espoossa lähtökohta on ollut erilainen, koska Espoon kaupunginmuseo on saanut alkunsa Esbo Hembygdsföreningin keräämistä esineistä. Silloin ei ajateltu, että valokuvaamiseen olisi tarvetta.
Espoon kaupunginmuseolle tarjotaan yleensä vanhoja valokuvia.
– Ihmiset eivät miellä, että museolle voisi tarjota myös digikuvia. Museo on kiinnostunut kaikesta Espooseen liittyvästä tiedosta.
Digikuvaus löi itsensä läpi 2000-luvun taitteessa. Sitä ennen otetut digikuvat ovat niin pieniä tiedostoja, että ne eivät ole painokelpoisia.
– Emme kuitenkaan voi ottaa 10 000 valokuvaa kovalevyltä, vaan kuvaajan pitää poimia sieltä kiinnostavimmat kuvat. Toisaalta koskaan ei tiedä, mikä kuva on jonkun mielestä aarre. Se ei haittaa, vaikka kuvan sommittelu olisi vähän puutteellinen, Sipponen huomauttaa.
Yli 50 vuotta vanhoja kuvia voi julkaista vapaasti. Kun museo ottaa kuvan kokoelmiinsa, tiedossa pitää olla muun muassa se, mitä tai ketä kuvassa on. Myös tekijänoikeuden pitää olla kunnossa.
Huomenna 9. tammikuuta on Kuvakamujen ensimmäinen tapaaminen. Listalla on tällä hetkellä toistakymmentä nimeä ja se on Sipposen mukaan hyvä alku. Ryhmään kuuluvilla on jo tuhansia ja taas tuhansia kuvia, joten he ovat tehneet esivalintaa ennen kuin kuvien tallennus alkaa.
– Luetteloimme kuvat yhdessä tietokantaan ja laadimme niihin asiasanoja. Ajatuksena on, että ryhmä kokoontuu noin kolme kertaa vuodessa. Ryhmäläiset voivat saada kuvaustehtäviä seuraavaa kertaa varten.
Espoon kaupunginmuseolla oli jutuntekohetkellä Finnassa 6 263 kuvaa ja määrä kasvaa koko ajan.
Tapiolaa on kuvattu paljon, ja Asuntosäätiön kuvakokoelma on talletettu kaupunginmuseoon. Kokoelman digitointi on Sipposella työn alla.
– Vähän kuvattuja alueita ovat Pohjois-Espoon seudut ja uudet asuinalueet, kuten Nöykkiö.