Kuka muistaa 1990-luvulta tv-kisailun Passi ja hammasharja? Sitä juonsivat intialaistaustainen Tino Singh sekä Taru Valkeapää Voittajana matkaan saattoi päästä, jos mukana oli passi ja hammasharja.
Passi oli ulkomaille matkustettaessa välttämätön – ja niin on muuten henkilökohtainen hammasharjakin. Ilman sitä voi tulla aika ikävä matka.
Helena ja Benjamin Bodner, Sanna Lehtomaa ja Ulriikka Siikonen eivät lähde kaukomaille yhden hammasharjan kanssa, vaan Hammaslääkäriasema Pro Smilen nelikko on pakannut mukaansa kokonaisen matkalaukullisen hammasharjoja.
Erikoista tässä matkassa on sekin, että yleensähän hammaslääkäriasemalle menijät ovat niitä, joita jännittää.
Tällä kertaa jännittäjiä ovat hammashoitajat itse. Miksi?
– No, suuhygienisti Ulriikka Siikonen aloittaa ja pitää pienen tauon.
– Minua jännittää kaikki, hän sanoo ja hymyilee.
Myös vastaanottosihteeri Sanna Lehtomaa myöntää, että edessä oleva matka tuntuu jännittävältä.
Hammaslääkäriaseman vastaava johtaja Helena Bodner kertoo, mistä matkassa on kysymys.
Hänellä sekä puolisolla, hammaslääkäri Benjamin Bodnerilla on ollut kummilapsia Intiassa jo 13 vuotta. He ovat myös käyneet tapaamassa kuutta lasta ja heidän perheitään.
Hyvinkääläinen Pro Smile kuuluu Plusterveys-ketjuun. Helena Bodner on innostanut myös ketjun lahjoittamaan esimiesten joululahjoihin varattuja rahoja World Visionin kautta Intiaan.
– Varoilla on muun muassa rakennettu paikalliseen kouluun tytöille omat wc-tilat ja käsienpesupaikat. Pääsemme nyt katsomaan näitäkin tiloja, Bodner kertoo Aamupostille.
Bodnerien aiempien Intian-visiittien aikana on syntynyt ajatus, että tavaralahjojen ja rahan lahjoittamisen lisäksi he voisivat tehdä muutakin hyvää.
– Pistämme hammaslääkäriaseman keskiviikkona Hyvinkäällä 11 päiväksi kiinni, ja lähdemme koko henkilökunta Intiaan pitämään hammaspesukoulua!
Mukaan lähtee jo mainittujen hammasharjojen lisäksi opettavainen kuvakansio ja muovimukeja.
– Hammastahna painaa niin paljon, että pyrimme ostamaan sen paikan päältä jostain kaupasta.
Hammaspesukoulun opettajien pitää voittaa kielimuuri ja lasten mahdollinen ujous. Sitä varten he ovat kehitelleet englanninkielisen leikkilaulun.
– Intialaiset rakastavat lauluja, Helena Bodner tietää.
Rikkinäisten hampaidenpaikkaus ei ole matkan tarkoitus. Se ei olisi mahdollistakaan telttaolosuhteissa ja ilman hankalaa lupaprosessia.
Hammaspesukoulu tähtää siihen, että lapset saisivat pitää reiättömät hampaansa mahdollisimman pitkään. Varttuneemmilla intialaisilla puuttuu usein hampaita, vaikka lasten hampaat ovatkin kauniin valkoiset.
Bodnerit ovat aina kuljettaneet harjoja muassaan. Nyt niitä on niin paljon, että Helena sanoo, ettei ole koskaan pakannut matkalaukkuun niin niukasti omia matkatavaroita.
– Monelle lapselle kyseessä on ollut ihka ensimmäinen hammasharja. Harjat ovat paikallisille kalliita.
Bodnereita ei jännitä niin paljon kuin nuorempia työtovereita, sillä he ovat jo tottuneita Intian-kävijöitä. Sanna Lehtomaa kertoo, että hän kuten Ulriikkakin tapaavat nyt ensimmäistä kertaa kasvokkain omat 7-vuotiaat kummilapsensa.
– Se on varmasti koskettava hetki, hän uskoo.
Bodnerien yrityksen hyväntekeväisyystoiminnasta kertoi ensin Aamuposti.