Espoon keskus on mainettaan parempi – "Kiitos Espoontorin, en enää edes näe ihonväriä"

Kauppakeskus Entresse edustaa Espoon keskuksen uutta rakentamista. Keski-Espoo -seuran puheenjohtaja Pirkko Sillanpää on nähnyt alueen muutoksen nykyiseksi monikulttuuriseksi alueeksi. Johanna Erjonsalo

Anneli Tuominen-Halomo

Espoon tuomiokirkon ympärillä Espoon keskuksessa on asuttu ja eletty vuosisatoja. Siellä on Espoon kulttuurihistoriallinen menneisyys.

Maalaisidylli on viime vuosikymmeninä muuttunut kaupunkikeskukseksi, joka on tälläkin hetkellä isojen muutosten edessä.

Keski-Espoo-seura täytti tänä vuonna 30 vuotta ja sen perustajajäseniin kuuluva seuran puheenjohtaja Pirkko Sillanpää on huomannut, että alueella on edelleen monia hankkeita, jotka eivät ole vuosikymmenten aikana edenneet.

– Kaupunkiradan jatkamista on odotettu vuosikausia. Olemme monta kertaa muistuttaneet, että se olisi entistä tärkeämpi nyt, kun länsimetro muutti bussilinjoja ja asukasmäärä kasvaa.

Toinen iso puute on kulttuuritilojen puute. Kulttuuripalvelut ovat Entressen kirjaston ja sen kokoushuoneen varassa.

–Kuinka voidaan jättää oman onnensa nojaan Espoon keskus, joka on historiallinen kaupunginosa, Pirkko Sillanpää ihmettelee.

Talo toisensa jälkeen, muun muassa 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja virastotaloja on jo purettu ja Kirstinharjulla muutamat kerrostalot saavat väistyä uuden rakentamisen tieltä.

Puretaanko vai korjataanko? Espoon kaupungintalo on ollut tyhjillään jo vuodesta 2008, mutta sen kohtalo on edelleen epäselvä. Tulevaisuuden visioissa sen paikalla on nähty Espoo-talo.

Keski-Espoo-seura on ottanut kantaa kaupungintalon säilyttämisen puolesta. Espoon kaupunginmuseon erityisasiantuntijana työskentelevä Pirkko Sillanpää arvostaa alueen ajallisia kerrostumia ja on henkilökohtaisestikin kaupungintalon säilyttämisen kannalla.

Hän on iloinen siitä, että seurakunnan rakennukset edustavat monia eri aikakausia.

– Espoon tuomiokirkkoseurakunta on omalta osaltaan pitänyt huolta merkittävästä rakentamisesta, kun alueella on toteutettu Kirkonkymppi ja Suvelan kappeli.

Espoon keskuksella on ollut huono maine ja kaikenlaisia ennakkoluuloja ja huhuja on liikkunut, mutta asukkaat ovat viihtyneet. Pirkko Sillanpää on itse asunut perheineen Kirstinmäellä ja myöhemmin Sunassa.

– Moni on kysynyt, millaista oli asua Suvelassa. Ensin aluetta moitittiin siitä, että siellä on paljon vuokra-asuntoja, nyt sitä moititaan sen vuoksi, että siellä asuu paljon maahanmuuttajia.

– Kun asuin Kirstinmäellä, minua ei ikinä uhkailtu. Kun asuin Jyväskylässä, joku juoksi kadulla perääni ja uhkasi tappaa, Sillanpää hymähtää.

Suvelan basaari -tapahtuma ja Trapesa tekevät hyvää työtä kotouttamisen eteen.

– Monikulttuurisuudesta on tullut pysyvä osa Espoon keskuksen elämää. Kiitos Espoontorin, että en enää edes näe ihmisten ihonväriä, Pirkko Sillanpää sanoo.

Sillanpää korostaa, että yhteiselon pitää olla sujuvaa. Entressen kirjastossa järjestetään tilaisuuksia, joissa voi tutustua eri maiden kulttuureihin. Keski-Espoo-seura on esimerkiksi mukana Suomen Kotiseutuliiton aloittamassa Kotiseutu kuuluu kaikille -hankkeessa, jonka tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttajia.

Keski-Espoo-seura järjestää luentoja, jotka tekevät tutuksi alueen historiaa. Oman asuinalueen historiasta ollaan kiinnostuneita. Suunnitelmissa on digitoida kotisivuille seuran julkaisemat vanhimmat Keski-Espoon Sanomat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.