Ydin on valmis, mutta työmaista ei vielä päästä Tapiolassa – "Tavoitteena on, että vuonna 2025 oltaisiin jo aika pitkällä"

Antti Mäkinen kertoo Museoviraston linjanneen, että Tapiolan uudisrakentamisen pitää jäädä Keskustornin korkeutta matalammalle, Johanna Erjonsalo

Johanna Halava

Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkisen voi sanoa tuntevan Tapiolan kuin omat taskunsa. Vaikka hän asuukin nykyään Helsingin keskustassa, niin Tapiola on tullut tutuksi niin asukkaana kuin työn puolesta.

– Olen asunut Tapiolassa 30 vuotta ja lapset ovat kasvaneet Tapiolassa, hän kertoo.

Tapiolan projektinjohtajana hän aloitti tammikuussa 2009.

– Tulin sellaisella hetkellä, kun Tapiolan kehittäminen alkoi. Kaiken taustalla oli tietenkin metro, joka sai aikaan näin valtavan muutoksen.

Länsimetro alkoi liikennöidä Ruoholahdesta Matinkylään marraskuussa 2017. Tapiolan bussiterminaali avautui tämän vuoden maaliskuussa ja kuusi vuotta katkaistuna ollut Merituulentie avattiin taas liikenteelle.

– Niiden ansiosta tilanne vähän normalisoitui asukkaiden kannalta, Mäkinen huomauttaa.

Kauppakeskus Ainoan kolmas ja viimeinen laajennusosa avattiin viime viikolla.

Kymmenisen vuotta aikamoisena rakennustyömaana olleen Tapiolan ydin alkaa Mäkisen mukaan olla kunnossa. Nostokurjet ja työmaa-aidat eivät silti ole katoamassa katukuvasta.

– Tapiolassa rakennetaan edelleen voimakkaasti, paljon on taloja vielä rakentamatta.

Myös purkutyöt jatkuvat.

– Tavoitteena on, että vuonna 2025 oltaisiin jo aika pitkällä. Ajatus on, että Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus olisi silloin tehtynä, Mäkinen toteaa.

Ainoan päälle tulevat asunnot valmistuvat tulevana keväänä.

– Yleisilme keskustassa vaalenee. 80-luvulla rakennetut klinkkeritalot olivat jo vähän nukkavierun näköisiä. Lisäksi tulee esimerkiksi viherpihoja, joiden ansiosta ympäristö näyttää ihan toiselta, Mäkinen kehaisee.

Hän uskoo Tapiolan vetovoimaan tulevaisuudessakin.

– Täällä on sellaisia arvoja, jotka kantavat aika pitkälle. On kaupunkimainen kävelykeskusta, joka on vapautettu autoilta, kattavat kulttuuri- sekä muut palvelut, Leimuniitty ja Otsolahti, hän luettelee.

– Rakentamisen myötä asukkaita tulee paljon lisää ja sen seurauksena keskusta elävöityy.

Lisää liiketilaa tuo myös rakenteilla oleva Merimieseläkekassan hanke entisen Akateemisen kirjakaupan ja Nordean kiinteistön paikalle. Siihen tulee kaksi kerrosta liiketilaa maan alle, kaksi maan päälle ja lisäksi asuntoja päälle.

Tapiolan rakentaminen on herättänyt kritiikkiäkin ja huolta kansallismaiseman säilymisestä, mutta Mäkisen mukaan suhtautuminen uudistuksiin on ollut pääosin suopeaa.

– Tapiolan vetovoima oli niin vahvasti hiipumassa, että sen kyllä näki. Ymmärrettiin laajalti, että pitää tehdä iso korjausliike.

Museovirasto on linjannut, että Tapiolaan saa rakentaa entistä korkeampia taloja, mutta niiden pitää pysyä Keskustornia alempana.

– Varsinaisesti puutarhakaupungille ei ole tehty mitään, Kulttuuriympäristöstä on huolehdittu, Mäkinen muistuttaa.

Mäkinen suhtautuu optimistisesti siihen, että Heikontorin suhteen löytyy jokin ratkaisu suhteellisen pian. Citycon omistaa Heikintorista suuren osan, mutta omistajissa on myös paljon pienosakkaita.

– Minulla on luottamus siihen, että asia ratkeaa. Näkeehän sen jokainen, että tiloja on paljon tyhjillään.

Uimahallista Mäkinen toteaa Espoon linjanneen, että nykyisen hallin paikka on nimenomaan uimahallin paikka. Kaupunki ei halua halliin muuta toimintaa.

– Siellä uidaan jatkossakin. On se sitten nykyisessä rakennuksessa tai muussa siihen paikkaan tehdyssä rakennuksessa.

Kun Tapiolan keskustan kehittäminen kymmenen vuotta sitten alkoi, lähtökohtaisesti ei ollut tarkoitus purkaa yhtäkään taloa.

– Ei ajateltu, että pannaanpa talot uusiksi, vaan purkaminen alkoi kiinteistö kerrallaan.

– Merituulentien eteläpuolella oli peruskorjausikään tullut 2-kerroksinen vanhusten palvelutalo. Silloin alkoi pohdinta, kannattaako sitä peruskorjata metrovarteen vai olisiko järkevämpää rakentaa paikalle vähän korkeampi rakennus.

Sen jälkeen purkukohteita alkoi ilmaantua yksi kerrallaan.

– Monet puretut rakennukset eivät olleet kovin hyviä niin toiminnallisesti kuin arkkitehtuurisestikaan, Mäkinen huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.