– Hanke on kehitysvaiheessa, Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä vastaa, kun kysytään Lommilan kauppakeskushankkeen kuulumisia.
– Paitsi että kaupallinen kehitystyö etenee eri muodoissa, myös uusi maakuntauudistus on tarkastelukohteena, hän jatkaa.
Hän viittaa Uusimaa-kaavaan, jonka ehdotus on nähtävillä ja kommentoitavana 8. marraskuuta saakka. Ehdotuksessa Turunväylän ja Kehä III:n risteyksekseen on sijoitettu ympyrä, joka merkitsee kauppaa, joka vaatii paljon tilaa, mutta ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni.
– Päivittäistavarakauppa aiheuttaa yleensä paljon asiakasvirtaa. Kärjistäen kaavaehdotuksen voisi tulkita niin, että siellä kävisi mahdollisimman vähän väkeä. Meidän päivittäistavarakaupassa käy paljon väkeä, hän sanoo.
110 000 neliön kauppakeskus on Keskon ja HOK-Elannon yhdessä ajama hanke. Yritykset omistavat jo kauppapaikan maat Turunväylän ja Kehä III:n risteyksessä. Tosin maakauppojen aikaan kaavoituksessa sallittiin 10 000 neliötä päivittäistavarakaupoille.
Valtuusto hyväksyi pitkään pyöritellyn asemakaavan vuonna 2015. Vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus ei antanut Uudenmaan ely-keskukselle enää jatkovalituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden vuosi sitten antamaan päätökseen, jossa Lommilan kaavasta tehdyt valitukset hylättiin.
Näin ollen rakentaminen olisi voinut alkaa jo ajat sitten. Asemakaavaan sisällytetyt neliömäärät eivät kuitenkaan riittäneet HOK-Elannolle ja Keskolle.
Asemakaavassa päivittäistavarakaupalle annettiin 4 000 neliötä. Kauppakeskukseen tulevien Prisman ja Citymarketin täytyisi olla noin puolet pienempiä kuin normaalisti.
– Lommila on vaikea toteuttaa tuollaisella rajoituksella. Selvitämme edelleen vaihtoehtoja, miten voisimme edetä, HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen sanoo.
– Lommilan kokoista kauppakeskusta ei voi rakentaa, jos se ei ole vahvasti ankkuroitu, hän sanoo.
Vahvalla ankkuroimisella hän tarkoittaa päivittäistavarakaupan tarjontaa. Lommilan on Karjalaisen mukaan tarkoitus olla seudullinen kauppakeskus, jolloin sen vaikutusalue on laaja. Sen vuoksi pieni tai keskikokoinen päivittäistavarakauppa ei riitä.
On vaikeampaa saada muuta toimintaa kauppakeskuksen ympärille, jos päivittäistavarakaupan vetovoima ei ole tarpeeksi suuri.
On myös käyty keskusteluja Espoon kaupungin kanssa, että vaarantaako kauppakeskushanke Espoon keskuksen vetovoiman.
– Meidän näkemyksemme mukaan Lommila ja Espoon keskus ovat yhteenkasvavaa aluetta, ne eivät kilpaile keskenään, Heikkilä kertoo.