Asukkaat tyrmäävät massiivisen varikon kulttuurimaisemaan – "Halkaisisi kylän keskeltä"

Joukko paikallisia asukkaita on jo noussut vastustamaan junavarikkoa, jota sovitellaan Kirkkonummen Luoman kylän peltomaisemaan.

– Kymmenen hehtaarin suuruinen varikkoalue halkaisisi Luoman kylän keskeltä, puuskahtaa asukasaktiivi Hannu Valtanen

Hän osoittaa Kehä III:n sillalta aukeavaa laajaa maisemaa rantaradalle. Varikko sijoittuisi sillalta länteen päin Kehä III:n ja radan väliin ja ulottuisi entiselle Luoman seisakkeelle.

Yli parikymmentä raidetta ja huoltohallit tuhoaisivat Valtasen mukaan paitsi kylämiljöön, myös valtakunnallisesti ainutlaatuisen kulttuurimaiseman Espoon ja Kirkkonummen rajalla.

– Lisäksi varikko toimisi ympäri vuorokauden ja aiheuttaisi melu- ja valohaittaa asukkaille.

Luomaa ja Espoon puolella Mankkia esitetään Väyläviraston esiselvityksessä jatkosuunnitteluun varikon paikaksi.

Laajalle levittyvässä Luoman kylässä on noin 700 asukasta. Hannu Valtanen ei itse asu radan lähellä, joten varikko ei suoraan haittaisi häntä.

– Mutta henkistä haittaa se kyllä aiheuttaa. Olen huolissani tästä maisemasta. Ja monet alueen talot ovat olleet samoilla suvuilla pitkään, hän sanoo.

Luoman viereistä Mankkia hän ei näe sen parempana ratkaisuna. Kuinka suuri yleisen edun pitää olla, että sillä voidaan hävittää asumisen edellytykset monesta talosta, hän kysyy.

Kaiken lisäksi Luoman–Mankinseutu on savipohjaista ja alavaa – meri on lähellä, samoin Espoonlahden Natura-alue.

Ehdolla niin ikään olleessa Vuohimäessä on kalliota ja kivilouhikkoa eikä taloja oikeastaan lainkaan, huomauttaa Valtanen.

Hän perää Kirkkonummen kunnalta toimia, että varikolle haetaan sopivampi paikka muualta kuin asutuksen keskeltä.

Uutta junavarikkoa perustellaan isoilla hankkeilla, Espoon kaupunkiradalla ja pisararadalla sekä lisääntyvällä junakalustomäärällä.

– Lähijunille tarvitaan uudet varikot, jotta kasvavaa kalustomäärää voidaan huoltaa ja jotta tilaa vapautuu Ilmalan varikolta, selvittää Helsingin seudun liikenteen HSL:n ryhmäpäällikkö Johanna Wallin

Jos lähijunaliikennettä halutaan lisätä, jostain tarvitaan lisää myös varikkokapasiteettia, hän tähdentää.

Pisararadan hyöty kutistuisi, jos kaupunkijunat liikennöisivät Ilmalasta käsin ja Helsingin ratapihan kautta.

Wallinin mukaan varikoita viritellään junaliikenteen kokonaisuutta eikä vain yhtä tiettyä hanketta varten.

Espoon nykyinen kaupunkirata ei edellytä varikkoa, mutta tilanne muuttuu kun ja jos kaupunkirata joskus ulottuu Kauklahteen ja raiteille tulee lisää kalustoa ja vuorovälit tihenevät.

– Järkevä järjestys olisi tehdä varikko ja Espoon kaupunkirata samaan aikaan valmiiksi ja sitten pisararata, Wallin toteaa.

Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta länteen on Espoossa odotettu vuosia ja vuosia. Wallinin mukaan sille olisi ollut tarvetta jo viisi vuotta sitten.

Hän muistuttaa, että varikkojen suunnitelmat ovat vasta hyvin alussa.

Kirkkonummen vt. yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen sanoo, että kunta ei ole vielä ottanut virallista kantaa varikkohankkeeseen.

– Asia menee poliittisen päätöksenteon kautta. Uusi maakuntakaavan ehdotus on tulossa nähtäville ja kunta voi tehdä siitä muistutuksen.

Kauppisen mukaan rantaradan liikenteen kehittäminen on Kirkkonummelle tärkeää, mutta toisaalta Luomassa on kyse kulttuurimaisemasta ja myös Natura-alue on lähellä.

– Syksyn aikana tästä varmasti riittää keskustelua.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut