Länsiväylä pyysi toukokuussa Espoon kaupungilta Länsimetro Oy:n hallituksen kokouspöytäkirjoja. Pyyntö lähti muun muassa Espoon teknisen toimen johtajalle Olli Isotalolle, joka on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Hän kertoo saavansa pöytäkirjat virkasähköpostiinsa tai postitse kirjekuoressa. Lain mukaan viranomaisen asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, ja teknisen toimen johtaja on viranhaltija.
Siksi voisi luulla, että kuntalaisella on hyvät mahdollisuudet tutustua metron kaltaisen miljardihankkeen papereihin.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä päätti kuitenkin kesäkuussa, että kaupunki ei anna pöytäkirjoja. Päätöksen mukaan kaupungilla ei ole niitä hallussaan.
Näin siitä huolimatta, että teknisen toimen johtaja saa nämä paperit itselleen. Isotalo korostaa saavansa paperit yksinomaan Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajana, ei viranhaltijana. Myös kaupunginjohtajan päätöksessä todetaan, että viranomaisen asiakirjana ei pidetä muun muassa viranomaisen palveluksessa olevalle hänen muun tehtävänsä tai asemansa vuoksi lähetettyä kirjettä tai muuta asiakirjaa.
Päätös tarkoittaa käytännössä, että viranhaltijat ikään kuin lakkaavat olemasta viranhaltijoita, kun he istuvat Länsimetro Oy:n hallituksessa.
Päätöksen toisen perustelun mukaan Länsimetro Oy ei ole julkisuuslain tarkoittama viranomainen, koska se ei käytä julkista valtaa. Länsimetron Oy:n omistavat Espoon ja Helsingin kaupungit, joita kuntalaiset rahoittavat.
Maallikon on vaikea ymmärtää, miten miljardiluokan metrohanketta toteuttava kuntien omistama yhtiö ei käyttäisi julkista valtaa.
Nämäkummallisuudet ovat kuitenkin mahdollisia, koska julkisuuslaissa on ongelmia. Espoon kaupunki perustelee päätöstään julkisuuslailla, mutta laissa on epäkohtia.
Nämä epäkohdat ovat tulleet esiin aiemminkin. Yle uutisoi vuonna 2016, ettei se saanut pyytämiään asiakirjoja Länsimetro Oy:ltä, Espoolta tai Helsingiltä.
Länsiväylä pyysi papereita Espoolta, koska Itä-Suomen yliopiston kuntaoikeuden tutkijatohtorin Matti Muukkosen keväällä esittämän tulkinnan mukaan Länsimetro Oy:n asiakirjoja voisi nykyisen julkisuuslainkin mukaan saada pyytämällä niitä kaupungilta.
Pyyntöön saatu päätös osoittaa jälleen, miksi julkisuuslaki kaipaa uudistamista. Oikeusministeriö kerää parhaillaan lausuntoja selvityksestä, jossa esitellyin keinoin kansalaiset saisivat lisää tietoa muun muassa Länsimetro Oy:n tapaisista kuntayhtiöistä ja verovarojensa käytöstä.
Länsimetron tapauksessa tiedonsaannin parantuminen auttaisi myös palauttamaan luottamusta, joka kärsi aikanaan pahoin metron Ruoholahti–Matinkylä-osuuden myöhästymisestä ja kallistumisesta.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen on syytä uudistaa julkisuuslaki viipymättä, jotta metrosalailulle saadaan pian loppu.
Kirjoittaja on Länsiväylän toimittaja.