Voiko anteeksipyynnöllä päästä rikosoikeudellisesta vastuusta? – Vihapuhetta tutkivan poliisin kommentti Hussein al-Taeesta arveluttaa professoria

Poliisi epäilee kolmea kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Yle kertoi asiasta eilen Perussuomalaisten Juha Mäenpään osalta tutkinta etenee Ylen mukaan syyttäjälle, mutta Päivi Räsäsen (kd.) ja Hussein al-Taeen (sd.) osalta poliisi pohtii, lopetetaanko tutkinta, Yle kertoo jutussaan.

Al-Taee on jälkikäteen katunut kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi. Yle kertoo, että tällä on poliisin mukaan merkitystä, kun se tekee kokonaisharkintaa asiassa.

Al-Taee pahoitteli aiemmin kirjoituksiaan muun muassa Ylen A-Studion suorassa tv-lähetyksessä.

Voiko rikoksesta epäilty välttää tutkinnan pyytämällä anteeksi? Ja millaisissa tapauksissa anteeksipyyntö voi vaikuttaa syytteiden nostamatta jättämiseen? Pyysimme kommenttia rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaselta Itä-Suomen yliopistosta.

– Lähinnä lievemmissä rikoksissa kuten kunnianloukkauksessa, lievässä pahoinpitelyssä tai muussa asianomistajarikoksessa missä sovittelumenettely tulee kysymykseen. Sovittelumenettelyssä anteeksipyynnöllä on suurikin merkitys, koska siin uhri ja tekijä ratkaisevat konfliktin puhumalla, Tolvanen sanoo.

Voiko anteeksipyyntö vaikuttaa syytteiden kaatumiseen, jos epäilyllä rikoksella ei ole tarkkaa kohdetta?

– Tietyissä asemissa on tietty vastuu. Jos julkisessa asemassa oleva lausuu harkitsemattomia, ja anteeksipyynnöllä pystyy rikosvastuun välttämään, se on pulmallista. En antaisi julkiselle anteeksipyynnölle niin suurta painoarvoa kuin poliisi on antanut, Tolvanen sanoo.

Kun asiasta puhutaan yleisellä tasolla, Tolvanen on sitä mieltä, että anteeksipyyntö voi olla liian helppo tie päästä pälkähästä.

– Anteeksi on helppo pyytää, mutta pulmallisempaa on se, mikä anteeksipyynnön merkitys on. Jos omat mielipiteet jo leviävät netissä, ei niitä anteeksipyynnöllä voi pyyhkiä pois. Kaikki eivät myöskään välttämättä noteeraa anteeksipyyntöä. Siihen liittyy suuria riskejä, Tolvanen toteaa.

Tolvasen mukaan on jo sinällään vakava asia joutua pohtimaan, onko kansanedustaja syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

– Osa ihmisistä ei osaa erottaa puhetta teoista ja ymmärtää puheet väärin. Tästä syystä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on laissa säädetty rangaistavaksi. Siksi asiaan pitää suhtautua vakavasti, ja on ongelmallista, voiko julkista anteeksipyyntöä pitää asiassa riittävänä, Tolvanen sanoo.

Hussein al-Taeen tutkintaan edennyt somekirjoittelu ajoittuu vuosien taakse aikaan, jolloin hän oli vielä tavallinenkansalainen. Mäenpäätäja Räsästä koskevatepäilyt ovat tältä vuodelta,jolloin molemmat ovat olleetkansanedustajia.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut