70-luvun ostari voi paksusti Espoossa ja investoi ekoteknologiaan – "Tämä ei ole edes Teslan hintainen ratkaisu"

Yli 40-vuotias liikerakennus Olarin Kuitinmäessä saa kirjaimellisesti uutta virtaa katolle asennettavien aurinkopaneelien myötä.

Matinkylästä purettiin juuri samaa ikäluokkaa edustava kauppakeskus, joka tyhjentyi ja rapistui monta vuotta. Espoossa on viime vuosina jyrätty maan tasalle myös nuorempia liiketaloja, muun muassa Niittykummussa ja Kivenlahdessa.

Kuitinmäessä uidaan kuitenkin vastavirtaan.

– Tämä on aktiivisessa käytössä eikä tyhjiä tiloja ole, sanoo Kuitinmäen ostoskeskuksen yksi osakas ja kiinteistöyhtiön hallituksen jäsen Mika Koskinen

Kuitinmäen ostari, virallisesti Kiinteistöosakeyhtiö Kuunsilta, valmistui 1975. Rakennuksessa on muun muassa R-kioski, kuntosali, ravintoloita ja musiikkitreenitila.Siinä toimii myös monikulttuuriyhdistyksiä.Viidenneksen Kuunsillasta omistavalla Espoon seurakuntayhtymällä on talossa Olarin kappeli.

Koskinen sanoo, että hyvä sijainti ja paikalliset palvelut pitävät liiketalon vetovoimaisena. Sen kautta ja sivuitse kulkee paljon alueen asukkaita.

Viereisessä, kymmenen vuotta nuoremmassa, rakennuksessa on muun muassa kansalaisopisto, kauppa ja kaupungin tiloja.

Naapuritalo on myös korkeampi ja sen yläkerrasta Koskinen kuvasi time lapse -kameralla koko viime kevään, miten auringonvalo ja varjot liikkuvat Kuunsillan katolla.

– Varjo pudottaa aurinkopaneelin tuottoa todella paljon. Siirsimme muutamia mainoskylttejä ja tv-antennin valon edestä.

Valon vaihtelun ohella Koskinen sai tallennettua lumen sulamistakin, mikä helpottaa katolle kerääntyvien vesien ohjailua paneelirivistöjen kourujen kautta.

Katon ilmanvaihtopömpeleistä lankeaa niin ikään varjoa, samoin tiettyinä aikoina naapuritaloista.

Kuunsillan aurinkopaneeleissa käytetään optimoijia eli jos yksi paneeli jää varjoon, se ei katkaise tuottoa samassa sarjassa olevilta muilta paneeleilta. Virrantuottoa voi seurata nettiliittymän kautta.

Aurinkopaneelien hankinta ei käynyt ihan noin vain. Kiinteistöyhtiön hallitus pohti ja opiskeli alan virtauksia ja kilpailutti hankintoja yli kaksi vuotta. Lopullinen päätös yhtiökokouksessa syntyi äänestyksen jälkeen.

– Tämähän ei ole hirveän kallis ratkaisu, ei edes Teslan hintainen, hän naurahtaa.

Katolle tulee lähes 300 aurinkopaneelia. Hinta jää kymmeniin tuhansiin euroihin. Hankkeen vetovastuu on pitkälle ollut Mika Koskisella, joka on ammatiltaan dokumentaristi ja videokuvaaja – ja huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Aurinkovoimala pienentää kiinteistön ilmastovaikutusta ja kutistaa yritysten sähkölaskua.

– Jos hyvin käy, paneelit maksavat itsensä takaisin kuudessa–seitsemässä vuodessa. Säästä se on tietysti kiinni, miten pilvet taivaalla kulkevat, Koskinen toteaa.

Arvion mukaan paneelit tuottavat noin 80 000 kilowattituntia vuodessa eli leijonanosan kiinteistön tarvitsemasta sähköstä.

Tasakattoiset isot talot ovat oivia kohteita paneeleille.

– Kappalemääräisesti niitä asennetaan kuitenkin eniten omakotitaloihin. Myös maatiloille niitä asennetaan paljon, sanoo espoolaisen KPM Solarin myyntipäällikkö Jarno Kautto

Asennukset liikekiinteistöihin lisääntyvät Kauton mukaan koko ajan.