Lähetteiden määrä Jorvin sairaalan uniapneapoliklinikalle on kuluvan vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi.
Nyt näitä lähetteitä kirjoitetaan kuukaudessa jo noin 150 – tämä on jopa 30 prosenttia enemmän kuin vielä vuodenvaihteessa.
Uniapnealähetteiden osuus on peräti puolet Jorvin sairaalan kaikista lähetteistä.
Jonot Jorvissa ovat selvästi pidentyneet, joskin sairaalassa on pysytty hoitotakuun piirissä.
– Potilaat ovat siis päässeet kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä vastaanotosta aloittamaan hoidon. Tämä on kuitenkin vaatinut henkilökunnalta ylitöitä, myöntää apulaisylilääkäri Jukka Lojander Jorvin sairaalasta.
Uniapnean hoidossa käytetään yleisesti nenän kautta annettavaa ylipainehengityshoitoa eli nenä-CPAP -hoitoa.
Siinä kasvoille asetettavan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana.
Jorvissa on tällä hetkellä reilut 3 000 CPAP-potilasta. Uusia laitehoitoja aloitetaan nykyisin joka kuukausi satakunta.
Uniapnea nousi voimallisesti julkisuuteen muusikko Olli Lindholmin kuoltua viime helmikuussa.
Lindholmia suositeltiin käyttämään CPAP-laitetta uniapneansa hoitoon. Laulaja kuitenkin kieltäytyi hoidosta.
– Iltapäivälehtien kirjoittelu Lindholmista ja muutenkin uniapneasta on lietsonut turhaa pelkoa ihmisissä. Tuntuu, että tarkoituksellisesti tähän on pyrittykin lehtikirjoittelulla, Lojander kritisoi.
Hänen mukaansa osa potilaista pelkää uniapneaa turhaan.
– Siihen ei kuole, vaikkakin uniapnea kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä kaksin- tai kolminkertaiseksi. Tämä on samansuuruinen riskitekijä kuin esimerkiksi kohonnut kolesteroli, Lojander arvioi.
– Toisaalta tutkimuksissa ei ole osoitettu, että tätä riskiä voitaisiin vähentää tehokkaasti CPAP-hoidolla. Periaatteena on keskittyä hoitamaan tunnettuja riskitekijöitä, esimerkiksi tupakointia, diabetestä sekä ylipainoa ja kohonnutta verenpainetta.
CPAP-hoito on osoittautunut tehokkaaksi hengityskatkojen poistajaksi. Hoito kuitenkin keskittyy uniapnean oireiden, ei itse hengityskatkojen hoitoon.
– Ei ole perusteita seuloa uniapneaa väestössä oireettomilta henkilöiltä. Hengityskatkoja esiintyy väestössä yleisesti ilman tarvetta hoitaa niitä.
Yksi yöllisten hengitysongelmien hoitoon käytetty laite on niin sanottu kuorsauskisko, jota pidetään hampaistossa nukkumisen aikana.
Jorvissa tämän kiskohoidon saaminen ei ole itsestään selvää, vaan sen piiriin ohjataan tietyin edellytyksin.
– Sen sijaan suihkeet ja laastarit ovat turhia, sillä uniapnean hoidossa niistä ei ole osoitettu olevan hyötyä, Lojander sanoo.