Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijoiden mukaan perheeseen kohdistuvat uhkakuvat lisäävät naisten halukkuutta uhrautua sodan aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan naiset liittyivät todennäköisemmin vapaaehtoisiksi Lotta Svärd -järjestöön, jos heillä oli veljiä tai aviomiehiä armeijan palveluksessa.
Tutkijat päättelevät sen voivan perustua evoluution luomiin psykologisiin mekanismeihin, jotka lisäävät lähisukulaisten välistä yhteistyötä. Tutkimus perustuu toisen maailmansodan aikana Karjalasta evakoituihin naisiin liittyvään aineistoon.
– Tiedämme miehiä vähemmän naisten suhtautumisesta muiden ryhmien synnyttämiin uhkiin, ja vielä vähemmän olosuhteista, jotka saavat heidät uhrautumaan ryhmän puolesta, kertoo evoluutiobiologi Robert Lynch Turun yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan tulokset voi hahmottaa sukulaisvalintana tunnetun käsitteen puitteissa. Sen mukaan ihmiset tekevät todennäköisemmin uhrauksia lähisukulaistensa kuin muiden puolesta.
Tuoreessa tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa, joka on dokumentoitu poikkeuksellisen hyvin. Tavoitteena oli tutkia eri tekijöiden suhdetta siihen, kuinka todennäköisesti naiset liittyivät vapaaehtoisina Lotta Svärd -järjestöön. Aineistossa esiintyvien vapaaehtoisten ikä vaihteli seitsemän ja 65 ikävuoden välillä. Heidän taustojensa erilaisuuden ja järjestöön kuulumisen vapaaehtoisuuden vuoksi tutkijat pystyivät testaamaan aineistosta sukulaisuuspsykologian keskeisiä hypoteeseja.
Vuoteen 1944 mennessä Lotta Svärd -järjestöön kuului 221 000 vapaaehtoista, eli noin 10 prosenttia Suomen naisväestöstä. He toimivat sotivien joukkojen tukena mm. sairaanhoitajina, ilmavalvonnassa ja messihenkilöstönä sekä muissa avustavissa tehtävissä.