Hyppynarulla voi nostaa kuntoaan missä vaan – ensimmäiset suomalaiset lähtevat lajin MM-kisoihin

Hyppynarulla hyppiminen onnistuu toisilta helposti, toisilla naru tarrautuu jalkoihin.

Espoossa asuvalta Kimmo Hietaselta se ei nyt luonnistu. Hän joutuu jättämään hyppimisen muiden iloksi, koska kärsii välilevyn pullistumasta.

Hietasella oli selvät suunnitelmat ennen keväistä loukkaantumistaan. Hän valmistautui hyppynarun MM-kilpailuihin, jotka järjestetään Norjassa heinäkuun alkupuolella.

– Kouluaikana olin ainoa poika, joka hyppi hyppiksellä koulussa ja muutenkin pihalla, 33-vuotias Hietanen muistelee.

Hän ihmettelee edelleen, miksi se oli näin. Lämmitteleväthän esimerkiksi nyrkkeilijät hyppynarulla. Miksi sitä pidettiin tyttöjen juttuna?

Loukkaantumisestaan huolimatta Hietanen lähtee Norjaan kisoihin, mutta vain valmentajana.

Hän ja Maiju Mustonen valmentavat neljän nuoren naisen ryhmää, joka osallistuu kilpailuihin.

– Olemme Linnanmäen sirkuskoulun kasvatteja. Varmaankin me kaikki olemme käyneet sitä kymmenisen vuotta, Usva Rajala sanoo.

Hän kertoo, että he innostuivat hyppynarusta viime vuonna.

– Olimme elokuussa Prahassa hyppynaruleirillä. Siellä päätimme, että lähdemme tähtäämään seuraavan kesän MM-kisoihin, Rajala selvittää.

Hietanenkin oli samalla leirillä. Hän kuvailee heidän kaikkien hurahtaneen siellä lajiin.

– Tässä lajissa treenaaminen on hauskaa, Hietanen vakuuttaa.

Narulla hyppiminen oli ennestään tuttua kaikille ryhmän jäsenille. Kilpaileminen on kuitenkin ryhmälle uusi asia. Ensimmäinen kerta on Norjassa.

Rajalan lisäksi joukkueeseen kuuluvat Tekla Seppälä, Sini Torasvirta ja Venla Holopainen He kaikki ovat parikymppisiä.

Usva Rajala, Sini Torasvirta ja Tekla Seppälä innostuivat tosissaan naruhyppelystä viime elokuussa. He eivät ole vielä kertaakaan kilpailleet lajissa.

MM-kisoissa on 75 sekuntia kestävä osa, jossa pyöritetään samaan aikaan kahta pitkää narua.

– Lisäpisteitä saa siitä, että jokainen sekä hyppii että pyörittää, Seppälä tietää.

Tavallisesta hyppimisestä kisaohjelma poikkeaa suuresti. Vai teetkö sinä hyppiessäsi spagaattia tai hypit pepullasi tai käsilläsi?

– Akrobatiataidot olivat hallussa sirkuskoulun ansiosta, mutta niiden yhdistäminen hyppimiseen oli hankalaa, Rajala tunnustaa.

Seppälän mukaan he harjoittelevat lähes päivittäin kaksi tuntia. He ovat itse tehneet kahden hyppynarun ohjelmansa. Vinkkejä siihen he ovat ottaneet muiden ohjelmista, joita voi katsoa netissä.

– Videoimme suorituksiamme, jotta näemme, miten ne sujuvat. Videoita katsoessamme myös mietimme, miten jonkun jutun voisi tehdä vielä paremmin. Tässä voi haastaa itseään koko ajan.