Venäjänkieliset ovat Espoon suurin maahanmuuttajataustainen ryhmä, sillä heitä asuu kaupungissa noin 6 600.
Cultura-säätiö on selvittänyt, kuinka paljon venäjänkielinen väestö käyttää Espoon kulttuuripalveluja. Lisäksi kartoitettiin venäjänkielistä järjestökenttää.
– Sekä kolmannen sektorin että kaupungin toimijat ajattelevat, että tarjonnasta ei kannata tiedottaa, koska palvelut eivät ole venäjäksi. Monet venäläiset osaavat hyvin suomea, joten se riittää, että jää murretaan lyhyellä venäjänkielisellä viestillä ja loppu on suomeksi. Kaikkea ei tarvitse kääntää venäjäksi, Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen sanoo.
Cultura-säätiön tekemän kyselyn mukaan venäjänkieliset käyttävät Espoon kulttuuripalveluita aktiivisesti. Vastauksia nettikyselyyn saatiin 250.
Johtopäätöksenä on, että kulttuuria kannattaisi hyödyntää enemmän kotoutumisen tukena, sillä moni venäjänkielinen ei tunne itseään suomalaiseksi.
Venäjänkieliset toivoivat, että tarjolla olisi tilaisuuksia, joihin he voivat tulla suomenkielisten sekaan ja puhua heidän kanssaan.
Museoihin toivottiin venäjänkielistä materiaalia niin että sitä voisi käyttää paikallishistorian opetuksessa.
Kaikkein tyytyväisimpiä venäjänkieliset olivat kaupungin kirjastopalveluihin. He ovat omaksuneet hyvin suomalaisen kirjastokulttuurin ja kokevat kirjastot kaupunkilaisten olohuoneiksi ja luonteviksi kohtaamispaikoiksi.
Espoossa lapsille suunnatuista kulttuuripalveluista ja teatterielämästä sen sijaan kaivattiin enemmän tietoa. Erityislasten koettiin jäävän kulttuuritarjonnassa paitsioon.
Toisaalta venäjänkieliset itse olisivat halukkaita järjestämään kulttuuripalveluita vaikkapa kirjastoille, mutta työstä pitäisi saada asianmukainen korvaus.
Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön johtaja Tiina Kasvi painottaa, että toiminta on kuntalaisia varten. Uusien suomalaisten integroituminen yhteiskuntaan on elintärkeää.
Espoon väkimääärä kasvaa vuodessa yli 4 000 asukkaalla ja ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa.
– Eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että erityisesti vieraskielisistä taustoista tulevilla espoolaisilla on vaikeuksia löytää itselleen ja elämäntilanteeseensa soveltuvaa kulttuuritoimintaa. Voidakseen osallistua, kuntalaisten on tiedettävä, millaisia mahdollisuuksia siihen Espoossa on, Kasvi sanoo.
Selvitys Espoon venäjänkielisistä kulttuuripalveluiden käyttäjinä julkaistaan kesäkuun alussa. Selvityksen pohjalta voidaan kehittää kaupungin kulttuuripalveluja sekä rakentaa yhteistyötä kaupungin, järjestökentän ja kaupunkilaisten välille.
Selvitystyötä aiotaan jatkaa, koska Espoon kaupunki kaipaa tietoa muidenkin kielivähemmistöjen kulttuuripalveluiden käytöstä.