Espoon mielenterveysyhdistys Emy on toiminut uudessa kohtaamispaikassaan Maapallonkadulla Olarissa helmikuusta lähtien.
Kerrostalon alakertaan remontoituihin tiloihin käydään Maapallonkujan puolelta. Valoemy -niminen tila on yhdistyksen kolmas. Muut toimipaikat ovat Espoon keskuksessa ja Espoonlahdessa.
– Kävijämäärät ovat nousussa ja etenkin Espoon keskuksessa tilat alkoivat käydä ahtaiksi, kertoo Emyn toiminnanohjaaja Tiina Pajula
Myös alueellisuus on tärkeää, sillä kaikille ei ole kovin helppoa matkustaa kaupungin sisälläkään. Yhdistys haki tiloja Niittykummun ja Olarin alueilta.
– Meidät otettiin täällä hyvin vastaan ja toimintaan on tullut uusia ihmisiä mukaan, Pajula iloitsee.
Hän toivoo, että väkeä tulisi vielä lisääkin.
– Tänne voi tulla oma-aloitteisesti, eli ei kannata odotella, että joku ohjaisi. Meillä on matala kynnys, Pajula muistuttaa.
Emyn kevätkokous päätti Olarin tilojen nimeksi Valoemy, koska läpitalon huoneisto suurine ikkunoineen on niin valoisa.
Vanhassa puuhuvilassa sijaitsevan Espoon keskuksen kohtaamispaikan nimi on Lilla Karyll. Espoonlahdessa puolestaan nimi on Meriemy ja tilat ovat Ala-Kivenlahden ostoskeskuksessa.
Toiminta on erilaista eri toimipaikoissa. Olarissa ohjelma julkaistaan kerran kuukaudessa.
– Kehittelemme vielä toimintaa osallistujien ja yhteistyökumppanien ideoiden mukaan ja uskon, että ensi syksynä on jo hyvin vilkasta, sanoo Pajula.
Valoemyssä pääpaino on ryhmissä, joissa esimerkiksi askarrellaan tai harjoitellaan vaikkapa älylaitteiden käyttöä. Nuorille aikuisille on pelejä ja yli 60-vuotiaille säännöllisesti kokoontuva porinaporukka.
Emyn kahdessa muussa paikassa on avoimet ovet joka arkipäivä ja viikonloppuisinkin. Olarissa sen sijaan edetään kuukausiohjelman mukaan ja avoimelle kohtaamiselle on ajat maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin.
– Silloin paikalle voi tupsahtaa ihan muuten vain.
Emyn kohtaamispaikat ovat henkilöille, joilla on erilaisia mielenterveyshaasteita tai esimerkiksi päihdeongelma. Sen lisäksi ne ovat avoinna muillekin, vaikka alueen asukkaille.
– Moni tulee hakemaan seuraa ja vertaistukea toisista ihmisistä, se on kaikkein tärkeintä, Pajula toteaa.
Paikalle voi tulla kahville tai vain istumaan sohvannurkkaan. Pakko ei ole puhua kenellekään.
Jossain vaiheessa ne kielenkannattimet sitten aukeaa, Pajula tietää.