MATINKYLÄ Iso Omena oli kuolinisku vanhalle ostarille.
Lapinkoiriensa kanssa ulkoileva Hannu jää juttusille ostarin kulmalla kirpputori Ankkurinapin edessä. Hän on asunut Matinkylässä vuodesta 1996.
Nyt aitojen sisälle suljetulla ostarilla oli ennen niin ruoka- kuin kenkäkauppaakin, pankkia, välillä kukkakauppaakin ja muita pikkukauppoja. Kun ne lähtivät, tilalle tuli baareja.
– Karaoke raikui ja humalaiset örisivät. Joskus särjettiin ikkunoita, kun ravintolat olivat menneet kiinni, sanoo Hannu.
Suurin häiriö tuli hänen mukaansa kuitenkin autoliikenteestä.
– Taksit ja pizzataksit ajoivat jatkuvasti tätä Kaisankujaa, vaikka tässä ei saa autolla ajaa. Eihän tässä ole liikennemerkkiä edes huoltoliikenteelle.
Jakeluautot ja olutta kuskaavat kuorma-autotkin kurvasivat samaa reittiä, vaikka niille on lastauslaituri alhaalla Matinkadun puolella.
– Liikenne oli valtavaa, se tukki nämä väylät ja ihmisiä meinasi jäädä alle. Välillä oli pylväitä solmussa, Hannu puuskahtaa.
Hän ei jää kaipaamaan vanhaa ostaria.
Vapaaehtoistyönsä käynnille Matinkylään tulleet eläkeläiset Mirja Mikkonen ja Mirja Eriksson sanovat, että vanha ostoskeskus oli takavuosina ihan siisti.
Molemmat asuvat muualla Espoossa, mutta ovat asioineet Matinkylässä ja sen ostarilla noin 30 vuotta.
– Olin täällä yhdellä pikkukadulla töissä kauan sitten. Pankin konttori oli ostarin käytävällä ja toimme käteistä rahaa sinne työpäivän jälkeen. Kaupassakin tuli käytyä samalla, Mikkonen kertoo.
Taskumatti -ravintola toimi ostoskeskuksessa alusta asti.
– Kun niitä Taskumatin asiakkaita oleili joskus siinä hämärässä käytävässä, pikkuisen tuli vilkuiltua sivuille, sanoo Eriksson.
Ison Omenan valmistumisen jälkeen vanhan ostarin vetovoima heikkeni ja se alkoi muuttua epäsiistiksi. Humalaisia näkyi yhä enemmän. Käytävällä oli vielä pankkiautomaatti, mutta Mikkosen ja Erikssonin mukaan sinne meno pelotti. Muutoin Matinkylä saa rouvilta kehuja.
– Meillä on täällä paljon tuttuja ja ihailemme näitä kerrostalojen piha-alueita, kun niissä on tilaa, kallioita ja puita ja kaikkea kaunista. Naapurin ikkunat eivät ole liian lähellä.
Kirpputori Ankkurinappi jatkaa toistaiseksi nykyisessä paikassaan.
– Mitään määräaikaa ei meille ole kerrottu, sanoo Milla, joka on yksi Ankkurinapin kolmesta pyörittäjästä.
Sijainti vanhan ostarin viereisessä liikerakennuksessa on hänen mukaansa hyvä.
– Aluksi moni kyllä luuli, että tämäkin on lopetettu tai purettu, mutta nyt he ovat taas löytäneet tänne. Vähän hiljaisempaa oli hetken.