Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Matinkylän ostarista suunniteltiin alunperin nykyistä isompaa, sitten tuli Iso Omena – katso kuvat pian jyrän alle jäävästä ostarista

MATINKYLÄ Karujen betonielementtien sisällä on ollut kauppoja, pankkeja, palveluja ja baareja.

Purkamista odottavasta Matinkylän vanhasta ostoskeskuksesta suunniteltiin alun perin nykyistä suurempaa.

Kerroksia olisi ollut yksi enemmän ja lisäksi liiketilat olisivat levittäytyneet eri suuntiin, myös Matinkadun toiselle puolelle.

– Palveluita, työtiloja, paviljonkeja... tosi kivoja suunnitelmia, mutta ne eivät toteutuneet koko mitassaan, sanoo Espoon aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo

Kuilumainen Matinkatu, jolta ajetaan ostarin parkkihalliin, kaivettiin aikanaan aika matalalle. Sen yli suunniteltiin kahta kevyen liikenteen siltaa, joista toinen toteutettiin.

Vihreät metalliset poimulevyt – lempinimeltään ruttupelti – peittävät ostaria, jonka rakentamistapaa ei voi sanoa kovin hienovaraiseksi.

Yksinkertainen ja riisuttu rakentamistapa betonielementeillä oli tyypillistä 70-luvulla, kun asuntoja ja ostoskeskuksia piti saada nopeasti pystyyn.

Ostari, tai liikekeskus, nousi kukkulalle Matinkylän ensimmäisen rakennusvaiheen aikana 43 vuotta sitten.

– Se on ollut pieni, mutta tärkeä ja monipuolinen palvelukeskus ja kohtauspaikka. Siellä on ollut Espoon kaupunginkin palveluita, Sivonen-Rauramo toteaa.

Ilme pysyi suoraviivaisena, kun ympärille kohosi 8- ja 15-kerroksisia kerrostaloja.

Olarista tunnettu ja kiitelty arkkitehti Simo Järvinen kaavoitti myös Matinkylää. Rakennusliike Arjatsalo halusi tehdä laadukasta jälkeä Olarissa, ja siitä merkkinä ovat useat punatiiliset talot.

– Myös Matinkylässä on paljon punatiilisiä taloja, eivät ne kaikki ole vain betonielementeistä tehtyjä, muistuttaa Sivonen-Rauramo.

Rakennusyhtiö Haka tosin rakensi Matinkylää melko karkealla otteella, mikä vähän järkytti joitakin arkkitehteja.

Alueen pohjana on ruutukaava, jossa kerrostalojen väliin jäi väljyyttä, kalliota ja puustoa. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille riittää mukavasti omia reittejä.

Ostoskeskusta varten Haka perusti Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu

Vanhentunut ostoskeskus on myös muun muassa Helsingin Puotilassa. Maunulassa sellainen purettiin jo, pitkän keskustelun jälkeen.

Sivonen-Rauramon mukaan niitä on silti turha väheksyä.

– Ne on tehty oman aikansa tavanomaisella tavalla.

Parinsadan metrin päähän noussut kauppakeskus Iso Omena löi kuoliniskun Matinkylän vanhalle ostarille vajaat parikymmentä vuotta sitten.

Palvelut ja kaupat lähtivät.Tilalle tuli baareja ja meteliä, häiriöitä.

Mutta piakkoin ostarin paikalle alkaa nousta asuntoja ja jonkin verran liiketilaakin. Uudistuksen eteen on tehty kaavoitustyötä yli kymmenen vuotta.

Sivonen-Rauramo kehuu sijaintia loistavaksi. Asukkaita on tulossa paljon lisää, ja heillä on palvelut ja joukkoliikenne lähellä Isossa Omenassa.

Tosin lähikaupallekin on tarvetta, sillä kaikki eivät jaksa tai halua kävellä satoja metrejä kauppakeskuksen sisällä pienten ostosten takia.

Asuntoja tulee kaikkiaan parisataa, joista yli puolet 16-kerroksiseen tornitaloon Mahtinokkaan. Matinkadun varteen nousevat myös kuusi- ja seitsenkerroksiset lamellitalot. Rakennusoikeutta on mahtipontisesti, osin alle tulevien autopaikkojen kustannusten takia.

– Uusista taloissa on paksu runkosyvyys, ehkä hieman liiankin paksu. Se on vähän sääli, sillä niistä tulee kömpelön näköisiä, Sivonen-Rauramo arvioi.

Tornitalo myös nousee ylemmäksi kuin kaksi vanhaa kerrostaloa, sillä kerroskorkeus on nykyisin korkeampi kuin ennen.