Välttelee kontakteja, ei tule kahville, ei enää naura vitseille... – tunnistatko nämä vaaranmerkit työpaikallasi?

TYÖELÄMÄ Töissä uupuminen on vakava asia, josta voi kuitenkin seurata myös hyvää. Kokemus yleensä myös muuttaa ihmistä.

Monen minäkuva rakentuu työnkuvan ja työssä pärjäämisen varaan, tietää Liisa Uusitalo-Arela. Johanna Erjonsalo

Teija Varis

Työtä ja elämää ei voi koskaan täysin erottaa. Kun ihminen uupuu, niin hän uupuu. Näin sanoo työ- ja organisaatiopsykologi, psykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan Uupumus (Tuuma).

Uusitalo-Arolan mukaan uupumus on hiipimällä, hitaasti ja vaiheittain kehittyvä mielen, kehon ja toiminnan häiriötilojen vyyhti, jonka oireet tulevat esille sitä selvemmin mitä pidemmälle uupumus etenee.

– Me sopeudumme ja sopeudumme. Ihminen sinnittelee ja pärjää tiukoissakin kuviossa pitkän aikaa, mutta sitten kun tulee jotain ekstraa, esimerkiksi organisaatiomuutos tai joku kriisi kotona, niin kuppi täyttyy ja menee nurin, hän kuvailee.

Uupumisen syntymekanismiin liittyy Uusitalo-Arolan mukaan olennaisesti palautumiskyvyn rapautuminen.

– Silloin voi olla vaarassa uupua, jos kaikki arki-illat ja koko viikonloppu menevät töistä toipumiseen, ihminen makaa raatona sohvalla eikä energia palaudu jotta voisi tehdä muutakin kuin töitä.

Stressi ja väsymys eivät itsessään ole vaarallisia, kunhan niistä pääsee palautumaan. Yleisiä työterveyteen hakeutumisen syitä ovat Uusitalo-Arelan mukaan esimerkiksi univaikeudet, joiden taustalla saattaa piillä uupumus. Myös muisti- ja keskittymisvaikeudet ovat uupuneilla yleisiä.

Kaikkia merkkejä uupunut ei välttämättä huomaa itse.

– Työkaverit ihmettelevät, kun kollegalla on aiempaa lyhempi pinna ja hän on koko ajan ärtyisä. Hän välttelee kontakteja, ei tule enää yhdessä kahville. Vuorovaikutustilanteita, jotka ovat ennen olleet kivoja, ei enää jaksa. Uupunut ajattelee, että ”nämä jutut on niin kuultu”, Uusitalo-Arola kuvailee.

Monilla työpaikoilla arvostetaan tunnollista työntekijää, joka pystyy venymään. Siksi uupunut saattaa piilotella tilannettaan. Uupuminen voi aiheuttaa myös hämmennystä ja erittäin suurta häpeää.

– Monen minäkuva rakentuu työnkuvan ja työssä pärjäämisen varaan. Se aiheuttaa aika kovan hädän, jos ei sitten selviäkään töistään. Ihminen miettii, että kuka minä sitten olen ja ymmärtääkö kukaan myötätuntoisesti tätä minun tilannettani. Ja mikä on vastaanotto, jos menen sanomaan esimiehelle, että en selviä tästä?

Pelkän uupumuksen perusteella ei voi saada sairauslomaa.

Uusitalo-Arola muistuttaa, että työnantaja on viime kädessä vastuussa siitä, että työ ei vaaranna kenenkään terveyttä.

– Uupumus pitää ottaa vakavasti. Jos työyhteisössä alkaa näkyä uupumusta, pitää katsoa ympärille ja miettiä, onko tapahtunut muutoksia tai uudistuksia, jotka kuormittavat kaikkia. Uupumusta pitäisi käsitellä sekä yhteisöllisenä kysymyksenä että antaa uupuneelle ihmiselle se tuki, jota hän tarvitsee.

Uusitalo-Arola muistuttaa, että työterveyshuolto on hyvä kumppani, jossa uupumuksen olemassaolo tunnistetaan ja tunnustetaan ja asioista puhutaan yleensä niin kuin ne ovat.

Uupumus-diagnoosia Suomessa ei kuitenkaan ole.

– Pelkän uupumuksen perusteella ei voi saada sairauslomaa. Tyypillisiä diagnooseja, joiden lisätiedoksi uupumus voidaan kirjata, ovat masennus- ja ahdistuneisuus- ja unihäiriöt.

Miten uupumusta, jolla ei ole diagnoosia, sitten lähdetään hoitamaan?

– Ensin täytyy saada irrottautua, levätä, elpyä ja saada kroppa toimimaan suurin piirtein normaalisti. Sen jälkeen alkaa jälkityö joka on tärkeää, että uupumus ei uusiutuisi, Uusitalo-Arola sanoo.

Jälkityöhön kuuluu uupumuksen taustalla olevien asioiden ja prosessin ymmärtäminen.

– Kokemus voi olla hämmentävä. Ihminen on huonossa kunnossa, ei jaksa mitään, on omituisia oireita ja olo on hahmoton ja ahdistava. Silloin olisi hyvä ymmärtää suunnilleen, mistä on kyse. Täystoipuminen vaatii lähes aina käytännössä myös sitä, että työkuviossa tapahtuu muutos parempaan.

Uupumuksesta tokeentunut saattaa olla positiivisella tavalla pikkuisen hankala ihminen.

Se, kuinka kauan toipuminen kestää, on Uusitalo-Arolan mukaan suhteessa siihen, kuinka pahaksi tilanne on mennyt.

– Eräs paljon uupuneita tutkinut ja hoitanut psykiatri sanoi, että hänelle on muodostunut kahden vuoden nyrkkisääntö: jos ylikuormitustilanne on kestänyt vähemmän kuin kaksi vuotta, toipumisen ennuste on hyvä. Jos uupumus on edennyt pidemmälle ja syvemmälle ja ehtinyt tuottaa oheisongelmia, voi toipumisestakin tulla pitkä.

Uusitalo-Arola korostaa, että uupumisella on myös fyysisiä oireita, jotka saattavat käynnistää jonkin vakavan sairauden, ellei uupumus hellitä. Esimerkiksi sydän voi pettää.

– Sydän on ensimmäinen, joka joutuu koville, kun stressistä ei palaudu. Ihmiselle voi tulla ensin rytmihäiriöitä ja sitten se päivä, kun ne eivät enää menekään ohi, hän sanoo.

Uupuminen on vakava asia, mutta se voi Uusitalo-Arola mukaan olla myös valoisa, mikäli siitä toivutaan ja otetaan opiksi.

Kokemus yleensä myös muuttaa ihmistä.

– Uupumuksesta tokeentunut saattaa olla positiivisella tavalla pikkuisen hankala ihminen, joka ei enää lähde kaikkeen mukaan. Itsenäisyys ja omanarvontunto kasvavat. Kun arvonsa käy kerran kunnolla lävitse ja miettii, mikä elämässä on tärkeätä, näkyy se itsenäisyytenä.

Uusitalo-Arola vertaa ihmisten keskinäistä suhdetta tanssiin.

– Kun yksi ihminen muuttaa kuvioita, täytyy toisenkin muuttaa, jos ei halua törmätä. Samalla tavalla tervehtynyt ihminen tervehdyttää myös ympäristöään.

Uupumuksen läpikäynyt työntekijä on Uusitalo-Arolan mukaan myös realisti, joka ei halua enää kantaa harteillaan koko organisaation paineita ja tekemättömiä töitä. Hän ymmärtää syvällisellä tasolla, mikä on hänen tehtävänsä ja mikä ei.

– Voi sen niinkin raadollisesti ajatella, että hän tietää, mistä hänelle maksetaan ja mistä ei, Uusitalo-Arola hymyilee.

Merkkejä, jotka voivat kieliä uupumuksesta

Viikonloppu ei tahdo riittää työviikosta toipumiseen. Huomispäivä pelottaa.

Väsymys jatkuu, vaikka tilanne helpottuu.

Et nukahda, et pysy unessa, heräät liian aikaisin.

Ruoka ei maistu tai maistuu liiankin kanssa.

Vatsa on sekaisin, selkään sattuu, sydän hakkaa, jne.

Et jaksa ihmisiä.

Mikään ei tunnu miltään.

Epäilet, pystytkö työhösi enää ollenkaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koronakriisi taustalla: Elokuvakeskus ja hotelli eivät tulekaan Tapiolaan, tilalle "pääkonttoritasoisia" toimistotiloja
  2. Retkeilijäyhteisössä pääsee mukaan Haukkalammen kehittämiseen
  3. Asennustyöt sulkevat kaistoja Kehä I:n tunnelissa Leppävaarassa
  4. Kesälomalaiset Louna ja Wilma olivat ensimmäisinä isossa altaassa – maauimalassa ja uimahallissa noudatettiin uusia sääntöjä
  5. Laajalahden Bredis alkaa kasvaa – valmista pitäisi olla kesällä 2021
  6. Kauppakeskus Liilan uudistus valmistuu syksyllä – tyhjiin tiloihin uusia liikkeitä
  7. Poliisin epäily: Kahden teinin Snapchat-riita johti 200 nuoren joukkorähinään – "Olivat vetäneet toisiaan tukasta"
  8. Game Cavessa kaksi maksutonta peli- ja liikuntapäivää
  9. Päivitetty: Kehäradan ja Keravan junien kulku tökkii iltaan asti
  10. Helsingin keskeisillä paikoilla kunnostetaan kesällä ratikkarataa – HKL lupaa lopputuloksena vähemmän kiskomelua
  11. Helsinkiläinen Allas Sea Pool -merikylpyläkonsepti leviämässä Espooseen – alue varattu myös Tukholmasta
  12. "Voi aiheuttaa vaikeita aivohalvauksia" – Hus huolissaan: koronakevät on romahduttanut pitkäaikaissairauksien seurannan
  13. Uutta tietoa poliisilta: "Noin kahdensadan nuoren porukka kokoontui aluksi Malmilla" – Poliisilta lisätietoa Helsingin joukkotappelusta: sovittiin ennakkoon sosiaalisessa mediassa
  14. Kulttuurikeskuksen ensimmäisessä yleisötilaisuudessa kuullaan runoja
  15. Mihin annan luvan, kun hyväksyn evästeiden käytön tällä sivustolla – ja miksi evästeistä täytyy kysyä

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Leppävaarassa jonotettiin uimahalliin ja maauimalaan kello 6.30 lähtien
  2. Koronakriisi taustalla: Elokuvakeskus ja hotelli eivät tulekaan Tapiolaan, tilalle "pääkonttoritasoisia" toimistotiloja
  3. Kesälomalaiset Louna ja Wilma olivat ensimmäisinä isossa altaassa – maauimalassa ja uimahallissa noudatettiin uusia sääntöjä
  4. Laajalahden Bredis alkaa kasvaa – valmista pitäisi olla kesällä 2021
  5. Kulttuuriin ja liikuntaan esitetyt leikkaukset antavat esimakua Kirkkonummen kunnan säästötavoitteista
  6. Espoolaisuus edellä Mestikseen – Kiekko-Espoon uusi päävalmentaja korostaa yhteisöllisyyttä
  7. Mihin annan luvan, kun hyväksyn evästeiden käytön tällä sivustolla – ja miksi evästeistä täytyy kysyä
  8. Asennustyöt sulkevat kaistoja Kehä I:n tunnelissa Leppävaarassa
  9. Omakotiliitto: Suurimmat mökkikunnat rahastavat mökkiläisiä yhä enemmän – Kallein mökkikunta veloittaa tuplasti maksuja halvimpaan verrattuna
  10. Espoon keskuspuiston sadan vinon "salmiakkipöntön" arvoitus ratkesi – ensimmäiset lumosivat pesäpuuhiin vartissa
  11. Kauppakeskus Liilan uudistus valmistuu syksyllä – tyhjiin tiloihin uusia liikkeitä
  12. Korkeasaaren uusi laji on sikojen amerikansukulainen
  13. Laitiselle, Tuomiselle, Monoselle ja Lindforsille 10 000 euron apuraha
  14. Kirkkonummi järjesti loma-asuntojen huutokaupan – Nuuksion kansallispuiston naapurissa sijaitsevan mökin hinta nelinkertaistui
  15. "Voi aiheuttaa vaikeita aivohalvauksia" – Hus huolissaan: koronakevät on romahduttanut pitkäaikaissairauksien seurannan

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.