Kilometrin lyhyempi rata, pysäkeiltä katokset pois ja enemmän sepeliä – Espoon kaupunginhallitus saa eteensä raidejokerin säästösuunnitelman

LIIKENNE Pikaraitiolinja palaa Espoon päättäjien käsiteltäväksi.

Havainnekuvassa raidejokeri ylittää Kehä I:n siltaa pitkin Espoossa. Raide-Jokeri

Sirkku Aalto

Lyhyempi rata, pysäkkien poistaminen tai runsaampi sepelin käyttö raidejokerin radalla.

Tällaisia mahdollisia säästökohteita Espoon kaupunginhallitus saa pohdittavakseen, kun Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välille kaavailtu raidejokeri palaa sen käsiteltäväksi maanantaina.

Espoon kaupunginhallitus palautti maaliskuussa raidejokerin tarkennetun hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi.

Tarkoituksena oli saada alennettua raidejokerin kohonneita kustannuksia, jotka ovat nousseet Espoon osalta 118 miljoonaan euroon. Siitä Espoon maksettavaksi jäisi valtion osuuden jälkeen 92,5 miljoonaa euroa.

Espoon teknisen toimen johtajan Olli Isotalon mukaan virkamiehet ovatkin nyt etsineet mahdollisia säästökohteita, jotka kaupunginhallitus saa nähtäväkseen.

Jos raidejokerin rataa lyhennettäisiin kilometrin verran, säästöä voisi kertyä noin 15 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi Isotalon mukaan kuitenkin sitä, että raidejokeri päättyisi Espoossa Keilaniemen sijasta Otaniemeen.

– Radan lyhentäminen ei olisi raidejokerin hankesuunnitelman mukainen ratkaisu, Isotalo huomauttaa.

Noin 25 kilometriä pitkän raidejokerin radan varteen on suunniteltu 34:ää pysäkkiparia. Joistakin pysäkeistä tai pysäkkien katoksista luopuminen voisi Isotalon mukaan tuoda noin 300 000 euron säästöt.

Runsaampi sepelin käyttö raidejokerin rata-alueella kalliimman pintamateriaalin sijasta taas voisi tarkoittaa arviolta parin miljoonan euron säästöjä, Isotalo kertoo.

– Sepelirataa voitaisiin laittaa laajemmalle alueelle, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi Leppävaarassa Sellon tai Otaniemessä Väre-rakennuksen eteen, Isotalo lisää.

Säästökohteiden lisäksi kaupunginhallitukselle on Isotalon mukaan tarkoitus esitellä sitä, miten raidejokeri vaikuttaisi Espoon saamiin maankäytön tuloihin.

– Seuraavaksi on Espoon päättäjien vuoro arvioida, miltä osin säästöjä ja laatuun vaikuttavia kevennyksiä halutaan tehdä, Isotalo summaa.

Osa Espoon päättäjistä on painottanut sitä, että mahdolliset säästöt eivät saisi haitata raidejokerin käytettävyyttä tai toimintaa, kuten pidentää pysäkinvälejä tai matka-aikaa (LV 26.–27.1. ja 2.–3.3.). Espoon kaupunginhallituksen maaliskuinen päätös raidejokerin tarkennetun hankesuunnitelman palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi syntyi äänin 9–4. Vihreät ja RKP kannattivat tuolloin hankkeen viemistä eteenpäin.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi raidejokerin uuden kustannusarvion maaliskuussa.

Korvaisi bussilinja 550:n

Raidejokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja.

Sen radan pituus on noin 25 kilometriä. Tästä Helsinkiin sijoittuisi noin 16 ja Espooseen 9 kilometriä.

Raidejokeri korvaa bussilinja 550:n.

Helsingin osuus raidejokerin 386 miljoonan kustannusarviosta on 268 ja Espoon 118 miljoonaa euroa. Valtion osuuden jälkeen Espoon maksettavaksi jäisi 92,5 miljoonaa euroa.

Raidejokerin varikon kustannuksiksi on arvioitu 69,5 miljoonaa euroa. Tästä Espoon osuus olisi noin 7,1 miljoonaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.