Jukka hämmästyi, miten 60 vuotta sitten opittu kielitaito palaa – "Sanoja pomppii alitajunnasta"

– Meillä on sellainen tapa, että se, joka tuon kynnyksen yli astuu, puhuu vain ruotsia, Jyväskylän kansalaisopiston opettaja Virva Nissinen sanoo hymyillen luokkahuoneen ovella.

Nissinen ohjaa keskiviikkoiltaisin ruotsin keskustelua porukalle, jonka taso 8-portaisella asteikolla on 7-8. Eli kyse on kaikkea muuta kuin vasta-alkajista. Ryppyotsaista opiskelua illat eivät kuitenkaan ole.

– Täällä on hyvä henki ja aina saa nauraa, Nissinen kertoo.

Jukka Laitakari, Sari Hyvönen, Jouko Luoma ja Pekka Laaka ovat kokoontuneet pienryhmäksi puhumaan talviurheilusta. Jokaisen polku saman pöydän ääreen on kuitenkin ihan erilainen.

Jukka Laitakari kertoo opiskelleensa ruotsia lukiossa 60 vuotta sitten.

– Opiskelin sitä kahdeksan vuotta, ja jossain vaiheessa alkoi harmittaa, kuinka paljon olen unohtanut. Päätin, että nyt eläkkeellä on tilaisuus korjata asiaa.

Hän kertoo kouluajan kieltenopiskelun olleen kääntämistä ja kieliopin tankkaamista – puhumista ei harjoiteltu.

– Kielioppi on pysynyt päässä sanoja paremmin. Luulin, että aiemmin opitut asiat aukeaisivat yhtäkkiä, mutta tämä onkin ollut hidasta.

– Sanoja kuitenkin pomppii alitajunnasta. Olen alkanut kirjoittaa päiväkirjaa ruotsiksi.

Sari Hyvönen syntyi Ruotsissa ja asui siellä 16-vuotiaaksi.

– Sen jälkeen en ole tarvinnut ruotsia edes töissä. Olen tällä kurssilla vasta neljättä kertaa, mutta ideana on saada varmuutta puhumiseen. Minulla on kuitenkin edelleen ruotsalaisia ystäviä ja tuttavia, joiden kanssa haluan puhua sujuvasti.

– Tämä on mukava, erilainen harrastus – täällä ei tarvitse päteä.

Jouko Luoma tunnustaa, että kielet eivät olleet koskaan kouluaikana hänen suosikkejaan. Työssään hän on kuitenkin tarvinnut sekä ruotsia että englantia.

– Kielitaito ei ole vakio, vaan se nousee ja laskee sen mukaan, kuinka paljon sitä käyttää. Ja minulla se tökkii.

Pekka Laaka ei ole lukenut ruotsia koulussa mutta oppi sitä työskennellessään ja asuessaan Ruotsissa kymmenen vuotta.

– Puhun työmaiden kieltä. Olen yrittänyt pitää kielitaitoa yllä, mutta näin 85-vuotiaana joudun tekemään paljon töitä sen eteen.

Hyvänä motivaattorina on Ranskassa asuva lapsenlapsi, joka puhuu ruotsia, englantia ja ranskaa mutta ei suomea. Ruotsi valikoitui yhteiseksi kieleksi.

– Olen ollut kansalaisopiston kursseilla neljä vuotta ja aion jatkaa niin kauan kuin mahdollista.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut