Maailman paras kirjasto on ketterä – "Täällä voi viettää vaikka koko päivän"

Helena Laurikainen käytti vinyylileikkuria ja lämpöprässiä tottunein ottein maailman parhaassa kirjastossa keskiviikkona. Espoon kaupunginkirjasto valittiin Vuoden kirjastoksi Lontoon kirjamessuilla tiistaina.

Tämä vahvistaa sen, että suuntamme on ollut oikea.”

Kirjaston pajan asiakasopas Saala Erlo auttoi Laurikaista logotarran viimeistelyssä, ja kertoi maailman parhaan kirjaston tittelistä.

– Kirjasto on niin monipuolinen, että täällä voi helposti viettää vaikka koko päivän, Laurikainen komppasi voittouutisen kuultuaan.

Eläkkeelle jo jäänyt Laurikainen on opetellut vinyylileikkurin ja lämpöprässin käyttöön Ison Omenan kirjastossa syksyn aikana.

KirjastopalvelupäällikköAnni Kääriäinen kertoo, että kirjastossa on tehty pitkään töitä sen eteen, että kaikki pystyisivät toimimaan aktiivisina kansalaisina ja osallisina yhteiskunnassa.

Kirjastoissa pyritään esimerkiksi ehkäisemään digitaalista syrjäytymistä. Jatkossa digitukeen tultaneen panostamaan aiempaa enemmän.

– Tämä (maailman parhaan kirjaston titteli) vahvistaa sen, että suuntamme on ollut oikea. Olemme onnistuneet olemaan ajan hermolla ja kulkemaan asiakkaan rinnalla, Kääriäinen toteaa.

Syksyllä Espoo valittiin Vuoden kirjastokunnaksi, ja espoolaiskirjastoissa työskentelevä lukuhaasteen keksijä palkittiin Rakkaudesta kirjaan -palkinnolla.

– Olemme paistatelleet parrasvaloissa, kun näitä palkintoja on tullut solkenaan. On ollut palkitsevaa ja motivoivaa, Kääriäinen iloitsee.

Espoo on ollut suomalaisten kirjastojen edelläkävijä esimerkiksi erottaessaan nuorten osaston omaksi osastokseen lasten osastosta, muistuttaa Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni Nuorten haluttiin kokevan olonsa tervetulleiksi silläkin uhalla, että jatkossa kirjastoissa ei olisi aina hiirenhiljaista.

– Olemme jo pitkään tehneet tällaisia valintoja, jotka ovat herättäneet myös arvostelua. Jotkuthan kokevat, että nuoret ovat häiriöksi.

Espoon kaupunginkirjasto lähti myös ennakkoluulottomasti vastaanottokeskuksiin toivottamaan maahanmuuttajat tervetulleiksi. Kun Espoossa ei ollut vastaanottokeskusta, kirjastoautolla ajettiin Kirkkonummelle, ja turvapaikanhakijoille kerrottiin ilmaisesta paikasta, jonne kaikki ovat tervetulleita vaikka vaan olemaan.

Espoo otti myös ensimmäisten joukossa käyttöön omatoimikirjaston. Konsepti on kaksinkertaistanut pienten kirjastojen aukioloajat.

Tyrnin mukaan palkinnosta on kiittäminen kirjaston henkilökunnan lisäksi myös Espoon kaupunkia, sillä kaupunki on panostanut kirjastoihin. Espoon kaupunginkirjaston budjetti on viime vuodet ollut noin 20–21 miljoonaa euroa.

– Espoossa rahaa menee paljon tiloihin. Esimerkiksi Sellon ja Ison Omenan kirjastojen tilakustannukset ovat isot, sijaitsevathan ne julkisen liikenteen solmukohdissa. Mutta jos kirjastojen kustannuksia katsoo suhteessa kävijämääriin, eivät ne enää olekaan niin kalliita, Tyrni sanoo.

Ison Omenan kirjasto oli viime vuonna Suomen vilkkain kirjasto 1,38 miljoonalla kävijällä.