Vesan perhe teki autoihin muutoksen, joka säästää 400 e/kk – "Tätä muutosta on jarruttanut eniten tiedon puute"

Vajaat 400 euroa kuussa. Sen verran halvemmaksi tulee Vesa Maurialan ja hänen puolisonsa autoilu kuukaudessa nyt, kun he ajavat kaasuautoilla.

Perheen molemmat bensa-autot on konvertoitu eli muunnettu toimimaan myös kaasulla. Ajokilometrejä molemmilla kertyy reilut 30 000 vuodessa.

Syitä kaasuautoiluun on kaksi: se on taloudellista ja ekologista. Hyvinkäällä asuva Mauriala on edelläkävijä muutoksessa, joka todennäköisesti vauhdittuu, kun tietämys asiasta lisääntyy.

– Luulen, että kaasuautojen lisääntymistä on jarruttanut eniten tiedon puute ja jakeluasemaverkosto, hän sanoo.

Hän itse havahtui asiaan pari vuotta sitten tuttavien ansiosta. Toinen oli muuttanut vanhan BMW:n kaasuautoksi ja toinen hankki uuden kaasu-Audin.

– Olin ollut kaasutaksien kyydissä Hongkongissa, jossa ilmastosyistä julkinen liikenne kulkee kaasulla.

Hän otti selvää asioista, ja teetätti työn yrityksellä, joka tekee valtaosan Suomessa tehtävistä kaasuautojen konvertoinneista. Trafi maksaa muutostukea bensa- tai dieselautonsa kaasuautoksi muuttavalle.

– Tuen jälkeen maksettavaa jäi noin 2 500 euroa. Vuotuisilla ajokilometreilläni investointi maksoi itsensä vuodessa, ja sen jälkeen on tullut säästöä noin 200 euroa kuukaudessa.

Mauriala ajaa C-sarjan Mercedes Benzillä, jolla hän aikoo ajaa vielä ainakin 10 vuotta. Muutoksen jälkeen hän ei ole huomannut eroa ajamisessa. Auto vaihtaa automaattisesti kaasusta bensamoottoriin, jos tilanne niin vaatii.

– Vain kerran oli liian kylmää kaasulla ajamiseen. Kun lämpötila oli -28 astetta, auto käytti bensiiniä melkein koko moottoritien matkan Helsingistä Hyvinkäälle.

– Voi olla, että kaasulla ajaminen haukkaa viisi prosenttia tehosta, mutta en pidä sitä merkittävänä.

Jos kaasu loppuisi kesken matkan, polttoaineensyöttö vaihtuisi automaattisesti bensiinille. Kuljettaja tuntee silloin Maurialan mukaan ehkä pienen nykäyksen, ei muuta.

Kaasupullot veivät osan takakontin tilavuudesta, sillä autoon on sijoitettu kolme kaasupulloa. Se onkin Maurialan mukaan ainoa miinus, jonka asiasta voi keksiä. Mutta esimerkiksi farmarimallisessa autossa tilaa on useammalle kaasupullolle.

Maurialan onneksi hänen kotinsa lähin polttoaineen jakeluasema on Gasumin kaasuasema. Myös työpaikalla Sörnäisissä lähin asema sattuu olemaan kaasuasema. Kun kaasutankit riittävät noin 400 kilometrin kulkemiseen, joutuu hän tankkaamaan noin 2–3 kertaa viikossa. Se ei häntä haittaa.

– Olen sitä sukupolvea, joka on aikoinaan tottunut siihen, että tankilla piti käydä useammin kuin nyt, kun bensa-autoilla pääsee jopa tuhat kilometriä.

Vesa Mauriala on kiertotalouden kannattaja. Biokaasun laskennallinen hiilidioksidipäästö on pyöreä nolla, joten se on sähköä ilmastoystävällisempi valinta.

– Sähköautoilun kasvaessa joudutaan Keski-Euroopassa ehkä ehkä pohtimaan ydinvoiman lisärakentamista, Mauriala huomauttaa.

Sähköautojen akut tarvitsevat myös kaivannaisia, kuten kobolttia, ja sähköautojen yleistyminen johtaa uusien kaivosten avaamiseen.

Biokaasu on kotitalouksissa, maataloudessa, kaupoissa ja teollisuudessa syntyvä sivutuote, joten on ympäristön kannalta järkevää, että sitä hyödynnetään esimerkiksi liikenteessä. Biokaasun lisäksi Gasumin tankkausasemalla voi tankata maakaasua, joka on noin neljänneksen bensiiniä vähäpäästöisempää.

Mauriala sanoo, ettei hän todennäköisesti olisi ryhtynyt biokaasuautoilijaksi, jos ainoa syy olisi ollut ekologinen. Myös taloudellisuus vaikutti.

Hänelle ei ole tärkeää käyttää viimeisintä teknologiaa autoissa. Uusia täyssähköautoja hän pitää vielä liian kalliina, kuten monet suomalaiset.

– Kaasuautoksi muunto on järkevää bensa-autolle, jolla ajetaan vähintään viisi vuotta. Säästö on sitä suurempi, mitä enemmän ajaa.

Muokattu12.3.2019 jutun otsikkoa. Otsikossa luki aiemmin, että kilometrejä kertyi kahdelle autolle 30 000.