Vanhustenhoitaja sanoo suoraan: ”Tuntuu, että se joka huutaa kovimpaan ääneen, saa avun”

TYÖELÄMÄ Vanhustenhoidossa tulee tilanteita, jolloin joutuu toimimaan omien arvojen vastaisesti. Kuormitus näkyy jopa fyysisinä oireina.

Vanhustenhoidon ammatilaisen mielestä kotihoitoon tarvittaisiin etenkin niin sanottuja avustavia työntekijöitä, jotka viipyisivät asiakkaan luona pidemmän aikaa ja voisivat muun muassa valvoa syömistä.

Teija Varis

Suuri joukko kuntasektorin vanhustenhoidon työntekijöistä kokee työssään merkittävää eettistä kuormitusta, ilmenee Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta.

Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen professorin Paula Salon mukaan työn eettinen kuormittavuus tarkoittaa, että työssä tulee vastaan tilanteita, joissa työntekijä joutuu toimimaan omien arvojensa tai vaikkapa ammattieettisten ohjeiden vastaisesti.

Eettistä kuormitusta voi syntyä myös, jos eettiset periaatteet ovat ristiriidassa keskenään.

– Se, että joutuu valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon välillä kuormittaa psyykkisesti ja aiheuttaa kielteisiä tunteita, hän tarkentaa.

Kunta-alan vanhustenhoidon työntekijöiden kokema eettinen kuormitus voi Salon mukaan syntyä esimerkiksi tilanteissa, joissa ohjeistukset tai toimintatavat ovat ristiriidassa työntekijän omien arvojen kanssa. Tai jos riittämättömät resurssit estävät tekemästä töitä niin hyvin kuin haluaisi.

– Toisaalta myös esimerkiksi pelko eettisten ristiriitojen nostamisesta keskusteluun tai kyseenalaisten toimintatapojen kyseenalaistamisesta voi kuormittaa. Organisaation eettisen ilmapiirin ja toimintakulttuurin on havaittu olevan yhteydessä kuormitukseen.

”Jos työntekijä ei voi hyvin, se heikentää hoidon laatua.

Eettistä kuormitusta kokeva voi oireilla monin tavoin.

– Se voi aiheuttaa muun muassa uupuneisuutta tunnetasolla, omanarvontunnon heikkenemistä, masennusoireilua ja ihan fyysisiäkin oireita, kuten sydämentykytystä, pahoinvointia ja päänsärkyä.

Pahimmassa tapauksessa työntekijä saattaa kyynistyä ja turtua, jolloin asiakkaiden inhimillinen kohtaaminen kärsii. Kuormitus voi aiheuttaa noidankehän, jossa kaikki lopulta häviävät.

– Jos työntekijä ei voi hyvin, se heijastuu asiakkaisiin hoidon laadun heikkenemisenä. Jatkuvan eettisen kuormittumisen myötä työtyytyväisyys heikkenee, ja työntekijät todennäköisemmin siirtyvät vähemmän kuormittaviin töihin, ehkä jopa pois hoitoalalta. Työntekijöiden vaihtuvuus puolestaan voi kuormittaa työyksikköön jääviä työntekijöitä sekä asiakkaita, kun uusilla työntekijöillä kestää alussa hetki tutustua heihin ja heidän tilanteeseensa.

Hoitajien kokemaa eettistä kuormitusta kannattaa Salon mielestä pyrkiä vähentämään useammasta suunnasta yhtä aikaa.

– Pelkkä resurssien lisääminen ei todennäköisesti auta saamaan kokonaistilannetta kuntoon, jos ongelmallisia toimintatapoja ja organisaation eettistä ilmapiiriä ei aktiivisesti muuteta, hän sanoo.

Salon mukaan esimerkiksi hoitajaresurssien lisääminen on vain yksi keino, jonka ohessa muun muassa osallistava lähestymistapa sääntöjen kehittämisessä ja hoitajien autonomian lisääminen voivat vähentää eettistä kuormitusta.

– Hoitajien autonomian lisääminen hoidon toteuttamisessa voi auttaa parantamaan hallinnan tunnetta, joka on keskeistä muun muassa työstressin kokemisen kannalta, hän tarkentaa.

Myös sillä on Salon mukaan merkitystä, miten hoitajat uskaltavat nostaa haasteita esiin.

– Eettisiä ristiriitatilanteita ei pystytä vanhustyössäkään kokonaan poistamaan, joten on tärkeää tarjota hoitajille tukea niiden kanssa selviämiseen. Keinoja voivat olla esimerkiksi avoin keskustelu ja yhdessä sovitut toimintamallit, hän sanoo.

Aiheeseen liittyvää

  1. Tehy-johtaja: polkuhinnoittelu johtaa luokattomaan hoivaan – "Useita kyseenalaisia säästökeinoja"
    7.2.2019 20:30

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut