Kauklahden aseman kupeeseen kaavaillaan uutta asuinaluetta ja liikenteen solmukohtaa. Liikenneyhteydet ovat nyt jo varsin hyvät, junalla pääsee Helsingin suuntaan neljä kertaa tunnissa.
Aseman ja rantaradan eteläpuolellaKauklahdessa on ollut pitkään joutomaata, joka kasvaa heinää ja pusikkoa. Maastossa melkein piilossa mutkittelee Espoonjoki.
Alueen historiasta muistuttaa entisen lasitehtaan huonokuntoinen iso teollisuusrakennus, jossa toimii kierrätysyhtiöKuusakoski Oy.Historiasta kielii myös alueen nimi Lasihytti.
Radan varressa yli 40 hehtaarin alueella on alkamassa asemakaavoitus, jolla tähdätään merkittävään asuinrakentamiseen. Tavoitteena on uusi alue 4 000-5 000 asukkaalle.
Lasihytin aluetta pidetään otollisena asuinalueen suunnitelmille. Rautatieasema on aivan vieressä ja Espoonjoki luo hyvät lähtökohdat viihtyisän asuinympäristön suunnitteluun.
Isoa lasitehtaan teollisuusrakennusta ei ole tarkoitus säilyttää, koska se on päässyt jo liianhuonoon kuntoon. Kauklahden maamerkki, pitkä tehdaspiippu on jo purettu.
Suunnittelualueeseen kuuluu myös Lumenen tuotantolaitoksen alue, josta löytyy yksi suojelunarvoinen, historiallinen teollisuusrakennnus. Se on vanha Slev Oy:n kaarihalli, joka on Viljo Revellin suunnittelema.
Kauklahdessa pysähtyvät nykyisin Kirkkonummen U-junat, jakaksi kertaa tunnissa E-junat vaihtavat suuntaatakaisin Helsinkiin.
Junayhteyden odotetaan paranevan, kun uusi kaupunkirata eli lisäraiteet Leppävaarasta saadaan rakennettua. Kaupunkiradan suunnitelmat ovat valmiit, mutta rahat ja investointipäätös puuttuvat.
Kaavasuunnittelu on vielä alkutekijöissään. Kaavoitus on aloitettu maanomistajien aloitteesta. Alueella on Espoon kaupungin, Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen, VR-yhtymän ja useamman kiinteistöosakeyhtiön maanomistusta.
Aivan radan varrella olevassa tehdasrakennuksessa toimi vuosina 1923-52 Kauklahden lasitehdas, jonka omisti Riihimäen lasi. Kauklahden tuotanto päättyi konkurssiin.
Tehtaassa puhallettiin paljonvalaisinlaisia, mutta taidelasikin oli tunnettua.
Kauklahdessa syntyi 1940-luvulla maalattua ja kaiverrettua lasia, ja tehtaalle palkattiin taiteilijoita suunnittelemaan malleja.
Monet lasiharrastajat tuntevat nimet Helena Tynell, Kyllikki Salmenhaara ja aikansa kuuluisin lasinkaivertaja ja hioja Theodor Käppi.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 13.2. Lasihytin alueen kaavoituksen periaatteita jatkosuunnittelun pohjaksi.