Vihapuhe voi olla rangaistavaa. Uusi kampanja kannustaa madaltamaan kynnystä ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.
Syynä tähän on se, että vihapuhe ja häirintä ovat alkaneet vaikuttaa yleiseen turvallisuuden tunteeseen, psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen, päättelee syrjinnän seurantaryhmän selvityksessään.
– Kaikille ei ole selvää mitä vihapuhe on. On tärkeää tietää, että vihapuhe voi olla myös rangaistavaa, ja silloin siitä pitää ilmoittaa poliisille, Against Hate kampanjan päällikkö Milla Aaltonen kertoo.
Netissä pätevät samat lait kuin muualla. Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka lietsovat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.
Vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai muuten yleisesti haitallista ilmaisua.
Rikoslaissa rangaistuksen koventamisperusteina on mainittu rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta.
Jos vihapuhe kohdistuu yhteen ihmiseen, kyseessä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Jos vihapuhe kohdistuu ihmisryhmään, kyseessä voi olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Sananvapaus ei turvaa perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä rajoitetaan niin, ettei sananvapauden turvin sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.
Rikoslaissa sananvapautta on rajattu muun muassa säätämällä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rangaistaviksi teoiksi.
Vihapuheen vastainen Against Hate -kampanja käynnistyi lasten ja nuorten Mediataitoviikolla. Hankkeen verkostossa on mukana laaja verkosto viranomaisia ja järjestöjä.