KULTTUURI Musta Aukon juhlanäytelmä pohtii vakavia asioita ja nauraakin meille.
Teatteri Musta Aukko juhlii neljää vuosikymmentä Sirkku Peltolan kirjoittamalla Suomen hevonen -näytelmällä. Juhlavuotensa kunniaksi Musta Aukko valitsi näytelmän, joka kertoo meistä tavallisista suomalaisista mustankin huumorin keinoin.
Vuoden verran Mustan Aukon hallituksen puheenjohtajana toiminut Sari Muurinen on ollut harrastajateatterilainen jo 20 vuotta.
– Teatterissa pitää ylittää itsensä ja pakottaa itsensä epämukavuusalueelle, mutta nautin siitä silti kovasti. Teatterissa viehättää sekin, että meillä täällä Mustassa Aukossa on intohimoinen ja hyvä tekemisen meininki, Muurinen sanoo.
Teatteriharrastus viekin ison osan Muurisen ajasta ja hän on iloinen perheen tuesta. Puheenjohtajalta kuluu paljon aikaa taustatyön tekemiseen, ja harjoituskaudella harjoituksiin menee seitsemän tuntia viikossa. Lisäksi aikaa tarvitaan vuorosanojen opetteluun.
Mustassa Aukossa on tällä hetkellä parikymmentä aktiivista harrastajaa.
Näytteleminen on edelleen Suomessa hyvin suosittu harrastus. Sari Muurinen muistelee kuulleensa, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna harrastajateatterilaisia eniten maailmassa.
– Espoossakin on monta harrastajateatteria, mutta ne ovat erilaisia ja niillä on oma katsojakuntansa, joten mahdumme tänne hyvin.
Suomen hevonen -näytelmässä Sari Muurisella on Ailin rooli. Aili on 55-vuotias, eronnut kotirouva, joka olosuhteiden pakosta asuu samassa taloudessa ex-miehensä ja äitinsä kanssa ja saman katon alla pyörii myös 1–2 nuorta.
– Olen roolia harjoitellessa miettinyt, millainen olisin 55-vuotiaana. Ensin pidin Ailia tylsänä ja väritöttömänä, mutta matkan varrella olen oppinut kovasti pitämään hänestä. Aili on suomalaisen naisen arkkityyppi, joka tekee asioita toisten eteen eikä ajattele itseään.
Kuusi vuotta Mustassa Aukossa mukana ollut Suvi Kosela on sekä innostunut että jännittynyt. Hänellä on näytelmässä vanhan emännän rooli.
– En ole aiemmin ollut koko aikaa lavalla, joten nyt muistettavaa on hirvittävän paljon. Se vähän pelottaa, Kosela tunnustaa.
– Olen äänittänyt vuorosanoja itselleni ja kuunnellut niitä kävellessäni töihin. Se on osoittautunut toimivaksi tavaksi, koska 40 minuutissa ehtii treenata mukavasti.
Roolin sisäistäminen on Koselan mukaan iso haaste. Sitten kun vuorosanat ovat hyvin hallinnassa, pystyy hiomaan näyttelemisen yksityiskohtia.
– Näytteleminen antaa minulle iloa ja energiaa, koska olen ollut aikaisemmin hirvittävän ujo, Kosela sanoo.
Ohjaaja Janne Lahtialle Suomen hevonen on ensimmäinen ohjaus Mustassa Aukossa.
– Olen lukenut monta Sirkku Peltolan näytelmää, mutta ohjannut aiemmin vain yhden kymmenen vuotta sitten Kokkolassa, Lahtia kertoo.
– Sirkku Peltolan tekstit ovat hyviä, samalla sekä hauskoja että vakavia. Hänellä on taito käsitellä syvällisiäkin asioita huumorin avulla.