Kuusivarkauksia tulee poliisin tietoon vain harvoin, kertoo rikoskomisario Markku Lylykangas Kuusen luvaton kaataminen ja ottaminen toisen maalta on anastusrikos.
– Lähtökohtaisesti kyseessä on näpistys. Rangaistuksena on päiväsakkoja, joiden määrä riippuu siitä, minkänäköisestä ja -kokoisesta kuusesta on kysymys. Mitä komeamman ja isomman kuusen näpistää, päiväsakot ovat sitä suuremmat. Maanomistajalla on lisäksi oikeus vaatia korvauksia, Lylykangas kertoo Aamuposti-lehdelle.
Lylykankaan mukaan näpistykseen syyllistyy myös silloin, kun joulukuusi varastetaan kuusikauppiaalta. Lähtökohtaisesti sakot ovat aina suuremmat kuin kuusen ostohinta.
Lylykangas painottaa, että kuusivarkaus on sama asia kuin varastaisi kaupasta tavaraa.
– Se ei missään nimessä ole mikään maantapa, että haetaan isolta maanomistajalta luvatta kuusi. Se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Lylykangas kertoo, että maanomistajilla on useita tapoja suojata omaisuuttaan. Hän ei halua avata tarkemmin, mitä keinot ovat.
– Kuusivarkaudesta on aina riski jäädä kiinni.
Hortonomi Sari Kekki kertoo, että kuusivarkauksia tulee harvoin ilmi kaupungin omistamissa metsissä.
– Joskus metsurit ovat keväällä ihmetelleet kuusia, joissa on vain alaoksat jäljellä. Kun on paljon lunta, eikä varas ole jaksanut kaivaa puuta esiin lumen alta, jäljelle on jäänyt alaoksat, Kekki kertoo.
Kuusivarkauksia ei kuitenkaan ole esiintynyt ongelmaksi saakka.
Edes rahalla kaupungin metsästä ei saa itselleen joulukuusta. Kekki kertoo, että kaupunki myy puutavaran isoille metsäyhtiöille, joiden kanssa on tehty tiukat sopimukset.
– Sopimukseen on määritelty, että kaikki puutavara myydään metsäyhtiölle. Sen takia on puita on vaikeaa myydä sopimuksien ohitse, Kekki perustelee.
Puistotyönjohtaja Heidi Peltonen sen sijaan muistaa, että 10–20 vuotta sitten niitä esiintyi silloin tällöin.
– Esimerkiksi noin 10 vuotta sitten Hj. Elomaan kadun varteen istutetuista sebiankuusista oli varastettu joulun alla yksi. Siitä oli vietiin vain latva, kertoo Peltonen.