Tämä talo todisti Suomen kohtalonhetket: Ensitieto talvisodasta, jääkärilegendan ampumispaikka ja Ohranan pesä – pian sinne pääsee asumaan

MERKKIRAKENNUS Helsingin Korkeavuorenkatu 21 on todistanut useita Suomen historian kohtalohetkiä. Nyt se saneerataan asuintaloksi.

Tieto talvisodan syttymisestä tuli ensimmäisenä Korkeavuorenkatu 21:een, jossa toimi puolustusministeriö ja sotaväen yleisesikunta.

Puhelun otti vastaan nuori reservin vänrikki, kun ketään esimiehistä ollut paikalla. Pari tuntia puhelun jälkeen Neuvostoliitto jo pommitti Helsinkiä.

Alun perin uusrenessanssityylinen kivitalo valmistui perheasunnoiksi vuonna 1889. Koteina se ehti toimia vain 14 vuotta.

Talon 130-vuotisen historian kertaa Unto Hämäläinen teoksessaan Historian paraatipaikalla (SKS 2018).

Ennen Suomen armeijaa rakennus tunnettiin Venäjän salaisen poliisin Ohranan päämajana. Venäjä pani Suomea kuriin tsaarin vallan aikana, ja siihen tarvittiin myös salaista poliisia.

Suomi ryhtyi pistämään vastaan ja syntyi jääkäriliike. Historian ironiaa on, että rakennuksesta tulikin jääkärien talo yli 30 vuodeksi.

– Aarne Sihvoa, nuorta jääkäriä, ammuttiin talon edessä, mutta muutamaa vuotta myöhemmin sama mies tuli taloon ja ryhtyi itsenäisen Suomen sotaväen päälliköksi, Hämäläinen kertoo kirjan esipuheessa.

Ohranan talosta tuli myös Mannerheimin tukikohta lähes koko 1930-luvun ajaksi. Puolustusneuvosto toimi talon neljännessä kerroksessa, jossa oli myös marsalkan työhuone.

YYA-Suomen aikana talossa toimi rajavartiolaitoksen johto. Siellä käsiteltiin loikkareiden palautukset ja vaiettiin 1984 Suomen puolelle harhautuneesta maaliohjuksesta. Ohjuksen matka päättyi Inarijärveen.

Taloon tullessaan työntekijät joutuivat allekirjoittamaan vaitiololupauksen – mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi.

Talo selvisi kolmesta sodasta niin, ettei se saanut yhtään osumaa pommituksissa. Jotenkin se onnistui säästymään myös 1960-luvulla vanhojen talojen purkuvimmalta.

Ensi vuonna perusteellinen kunnostus palauttaa rakennuksen alkuperäiseen tehtäväänsä asuintaloksi.

– Grand Residence 21 syttyy uudelleen eloon talon tarinaa ja tyyliä vaalien, toteaa Grand Residence Developmentin markkinointijohtaja Kati Ståhlberg

Värikkäitä vaiheita

1923 kenraalimajuri näki työhuoneestaan, kun sotilaslentäjä Arvi Pajunen lensi Johanneksenkirkon tornien välistä. Lentäjä sai arestia.

Luutnantti Vilho Pentikäinen pakeni Neuvostoliittoon 1933 luovutettuaan kassakaapillisen sotilasasiakirjoja kuvattavaksi Neuvostoliiton lähetystöön.

1939 talvisodan sytyttyä pommikoneet lensivät niin matalalla, että eräs vääpeli avasi talon ikkunan ja ampui kiväärillä lentokonetta.

Vuosina 1944–1981 Neuvostoliitosta loikattiin Suomeen 153 kertaa. Päätökset käsiteltiin talossa. Loikkareista 114 palautettiin.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut