Budjettiesityksensä julkistanut Espoon kaupunginjohtaja: ”Menemme velanotossa äärirajoilla”

TALOUSARVIO Espoo rakentaa ja korjaa ensi vuonna lähes 800 miljoonalla eurolla. Velkataakka kasvaa yli 400 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kritisoi rajusti verotulontasausjärjestelmää, jolla joka vuosi siirretään noin 200 miljoonaa euroa espoolaisilta veronmaksajilta muille Suomen kunnille. Rahat Mäkelä käyttäisi mieluimmin kaupungistuvan Espoon kehittämiseen. Päivi Tuovinen

Seppo Korkman

Raju investointitahti jatkuu Espoossa myös ensi vuonna. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotuksen mukaan koko Espoo-konserni käyttää ensi vuonna investointeihin lähes 800 miljoonaa euroa. Summalla korjataan kouluja, jatketaan länsimetron kakkosvaiheen rakentamista, parannetaan väyliä ja aloitetaan uuden raidehankkeen, raidejokerin, rakennustyöt.

Investointeihin tarvittavat eurot kasvattavat Espoon jo ennestään raskasta velkataakkaa. Ensi vuonna uutta velkaa otetaan Mäkelän budjettikirjan mukaan 120 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan kaupungin osittain omistamien yhtiöiden, kuten Länsimetro Oy, tarvitsemat rahat, nousee Espoo-konsernin lainamäärä ensi vuonna yli 423 miljoonaa euroa.

Konsernivelkojen ennakoidaan nousevan peräti 1,2 miljardia euroa siihen saakka, kunnes länsimetron jatke vuonna 2023 valmistuu.

–  Menemme velanotossa äärirajoilla. Velan kasvu on saatava taittumaan vuoden 2023 jälkeen, myöntää Mäkelä.

Hän muistuttaa kuitenkin, että perustaltaan Espoon talous on vahva, ja lähivuosien aikana toteutuvien investointien uskotaan lisäävän Espoon haluttavuutta asuinpaikkana.

– Myös yritykset ovat parantuvien raideyhteyksien ansiosta entistä kiinnostuneempia Espoosta.

Kaupunginmittavat rakentamispäätökset ovat Mäkelän mukaan jo kiihdyttäneet yksityistä rakentamista Espoossa.

– Tällä on suuri merkitys Espoon tulevalle työpaikka- ja verotulokehitykselle.

Myönteisen talouskehityksen ja työllisyyden paranemisen myötä Mäkelän talousarvioesityksessä arvioidaan, että kaupungin kassaan kilahtavien veroeurojen määrä kasvaa tämän vuotisesta arviosta yli neljä prosenttiyksikköä. Euroissa kasvu merkitsisi yhteensä lähes 1,6 miljardin verotuloja.

– Arvio on täysin realistinen. Aiempina vuosina taantuman jälkeen verotulojen kasvu on ollut jopa suurempaa, Mäkelä huomauttaa.

Hän muistuttaa, että työttömyysaste on Espoossa edelleen kahdeksan prosentin tuntumassa.

– Erityisen huolissani olen siitä, että meillä on niin paljon nuoria, jotka ovat vailla työtä. Se on haaste sekä kaupungille että täällä toimiville yrityksille.

Lähivuosien investoinnit painottuvat Espoossa länsimetron ja raidejokerin vaikutusalueille.

Mäkelä nostaa Leppävaaran hyväksi esimerkiksi siitä, millainen vaikutus radan läheisyydellä on kaupunkikeskuksen kehitykseen.

– Asukastyytyväisyysmittausten mukaan Leppävaaran alueella asuvat ovat tyytyväisimpiä tarjolla oleviin palveluihin.

Lue myös:

Espoo-lisää uhkaa leikkuri, kouluissa jaetaan niukkuutta

90 000 kotihoidonkäyntiä lisää – ikärakenne näkyy Espoon talousarviossa

Talousarvio 2019

Toimintamenot (peruskaupunki+ liikelaitokset+ taseyksiköt): runsaat 2,2 miljardia euroa.

Verotulot: vajaat 1,6 miljardia.

Vuosikate 2019 lopussa: 211 miljoonaa euroa (738 e/asukas)

Investointimenot (peruskaupunki+liikelaitokset+taseyksiköt): 310 miljoonaa euroa. Lainamäärä 871 miljoonaa euroa (3 017 e/asukas)

Espoo-konsernin investointimenot (sis. mm. länsimetro): noin 800 miljoonaa euroa. Espoo-konsernin lainamäärä runsaat 3,9 miljardia euroa (vajaat 14 000 euroa/asukas)

Valtuusto päättää talousarviosta 5. joulukuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.