Suomen Kennelliitto on hyvin huolissaan koirahyökkäysten lisääntymisestä ja pitää hyvänä, että tilanteeseen on havahduttu myös eduskunnassa. Mahdollisten puuttumiskeinojen yksityiskohtia on kuitenkin pohdittava hyvin tarkoin, jotta vaikutukset eivät ole epätarkoituksenmukaisia.
KansanedustajaKari Kulmala (sin.) teki syyskuun lopussa eduskunnalle toimenpidealoitteen vaarallisten rotujen selvityksestä, rotujen asettamisesta luvanvaraiseksi ja näiden rotujen omistajilta vaadittavasta koirakortista.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy esitti 31. lokakuuta koira-ajokortin käyttöönottoa 20–25 -kiloisille koirille Itävallan Wienissä ja Sveitsin Zürichissä käytössä olevan mallin mukaan. Rotukoirien paino voidaan arvioida rotumääritelmän mukaan.
On keskityttävä koiran luonteen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen."
Suomessa tämä tarkoittaisi Kennelliiton mukaan käytännössä sitä, että Kennelliiton rekisterissä olevien 530 000 koiran omistajista noin puolen tulisi hankkia koira-ajokortti. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa. Rekisteröimättömistä koirista ja heidän omistajistaan ei ole olemassa tarkempaa tietoa.
– On hyvä, että sekä Kulmalan toimenpidealoitteessa että Hesyn esityksessä huomio on omistajan kyvyissä hallita koiraa. Tiettyjen rotujen tai koiran koon sijaan on kuitenkin keskityttävä koiran luonteen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen, painottaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen
Kennelliitto ei kannata rotukieltoja, sillä niihin liittyy sen mukaan lukuisia ongelmia. Ne voivat johtaa laittoman koirakaupan lisääntymiseen ja tehdä koirista huonolla tavalla statussymboleja. Rotujen kieltäminen johtaisi myös siihen, ettei koirien kasvatusoloja, hyvinvoinnin turvaamista tai omistajan kykyä hallita koiraa voida kontrolloida mitenkään.
Hollannissa viime vuonna julkaistun laajapohjaisen, riippumattoman asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan koirahyökkäyksiin vaikuttavat etenkin koiran rakenne, puremiskäyttäytyminen ja -voima, omistajan toiminta ja tilanne, jossa koira on jostain syystä kiihtynyt tai jännittynyt.
– Aggressiivisuus tai arkuus eivät ole millään koiralla toivottuja ominaisuuksia, ja niiden esiintyminen kertoo siitä, ettei koiralla ole kaikki kunnossa. Omistajan on hallittava koiransa kaikissa oloissa ja osattava tulkita, johtuuko koiran käyttäytymisen muutos esimerkiksi kivusta, Lehkonen muistuttaa.
Poliisille raportoitujen koirahyökkäysten määrän kasvu on vilkastuttanut keskustelua niin sanotusta koira-ajokortista.
Omistajan on hallittava koiransa kaikissa oloissa."
Koirarodut ovat syntyneet aikojen kuluessa erilaisiin tehtäviin, eivätkä kaikki rodut sovi kaikille ihmisille tai kaikkiin olosuhteisiin. Kansainvälisten tutkimusten ja selvitysten mukaan näyttö tiettyihin rotuihin keskittyvän lainsäädännön vaikutuksesta koirahyökkäysten vähenemiseen on kuitenkin heikkoa tai ristiriitaista.
Kennelliiton mielestä olennaista koirahyökkäysten ja erilaisten muiden koirien käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä on koko koirakannan ja koiranomistajien tuntemus. Kaikkien koirien lakisääteisestä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä. Nämä toimenpiteet lisäisivät niin ihmisten kuin eläintenkin turvallisuutta, sillä ne tekevät koirien alkuperän läpinäkyväksi ja helpottavat ongelmatapausten jäljittämistä.
– Yhteiskuntakelpoisen ja hyvinvoivan koiran ja ihmisen yhteiselon lähtökohtana on rodusta riippumatta vastuullinen kasvatus, koiran hankinta ja omistaminen. Koska tilanteita, joissa koira on purrut joko toista koiraa ihmistä, on viime vuosina raportoitu aiempaa enemmän, on asian laajempi selvittäminen tärkeää. Tarjoamme mielellämme yhdessä rotujärjestöjen kanssa asiantuntemustamme siinä, jatkaa Lehkonen.