Laura, 29, lopetti 5-päiväisen työviikon – "Kutsun tätä luovaksi luuhailuksi"

TYÖELÄMÄ

– Se, että teen lyhennettyä työviikkoa, ei tarkoita työtehojeni laskua. Päinvastoin teen työt tehokkaasti lyhemmässä ajassa, Laura Tähkävuori sanoo.

Teija Varis

Vielä muutama vuosi sitten downshiftaaminen oli pinnalla ja monien haaveissa, mutta nykyisin termiä ei näe juuri missään. Mitä ajatukselle elämän leppoistamisesta tapahtui, eikö downshiftaaminen enää kiinnosta?

Työelämätutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Tiina Saaren mukaan työajan lyhentäminen ja arjen kiireiden kesyttäminen kyllä kiinnostavat suomalaisia, mutta downshiftaaminen tuntuu jääneen muoti-ilmiöksi.

– Downshiftaamisessa on kysymys kokonaisesta ideologiasta, joka kumpuaa kulutuskriittisyydestä. Downshiftaaja kysyy, miksi tehdä niin paljon töitä hankkiakseen turhaa tavaraa? Hän ajattelee, että jos vähentää kulutustaan, voi vähentää työntekoa, Saari selvittää.

Nyt työelämässä tuntuu Saaren mukaan olevan pinnalla kulutuksen vähentämisen sijaan työn ja perheen tai muun elämän yhdistämisen vaikeudet. Joustoa työelämältä toivotaan niiden vuoksi, mutta vapaaehtoinen osa-aikatyö ei ole pulman ratkaisulistalla kaikkein ylimpänä.

– Suomessa osa-aikatyö on harvinaisempaa kuin muissa Euroopan maissa. Etenkin Keski-Euroopassa perheellistyminen usein tarkoittaa äidin siirtymistä osa-aikatyöhön, Saari kertoo.

Suomessakin vanhempien on mahdollista käyttää osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden loppuun saakka, mutta tätä mahdollisuutta ei tunnuta Saaren mukaan hyödynnettävän maksimaalisesti.

– Syyt ovat luultavasti taloudellisia, hän miettii.

Saari muistuttaa, että osa-aikatyö ja downshiftaus eivät ole lähelläkään toisiaan, mutta osa-aikatyö on kuitenkin yksi keino saada lisää aikaa haluamilleen asioille elämässä.

– Nykypäivän downshiftaamiseksi voisi ehkä laskea sen, että jotkut järjestävät etenkin määrä-aikaiset työnsä niin, että välillä on mahdollisuus matkustella pitkiäkin aikoja. Tämä ilmiö liitetään ehkä enemmän nuorempaan, niin sanottuun y-sukupolveen, joka nyt aloittelee työuraansa.

Jos haaveissa on pidempiaikainen downshiftaaminen, osa-aikatyö tai lyhennetyn työviikon tekeminen, on sillä vaikutusta myös tulevaan eläkkeeseen. Väli- ja lyhytaikaisesti työajan lyhentäminen ei Saaren mukaan syö eläkettä paljoakaan.

Elämänvalinnoissa raha ei kuitenkaan ole Saaren mukaan ainoa arvo.

– Pieni hengähdystauko uran keskellä voi auttaa jaksamaan henkisesti ja fyysisesti paremmassa kunnossa työuran loppupäässä. Työajan väliaikainen lyhentäminen tuo juuri sitä kaivattua aikaa, mihin ikinä sitä tahtookaan käyttää.

Rehellinen vastaukseni on, että teen lyhennettyä työviikkoa ihan vain koska haluan.

Tarkkaa downshiftaajien lukumäärä ei tiedetä, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa 2018 osa-aikatyötä (alle 30 tuntia / viikko) teki 15 prosenttia palkansaajista.

– Heistä naisia on 19,4 ja miehiä 11,1 prosenttia, Saari täsmentää.

– Osa-aikatyötä tehdään usein, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla tai työntekijä opiskelee, hoitaa omia lapsia osan viikkoa kotona, tai on terveydellisistä syistä valinnut osa-aikatyön, hän kertoo.

Tutkimuksessa mukana olleista noin viidennes oli kuitenkin vastannut osa-aikatyönsä syyksi "muu syy / ei halua kokoaikatyötä”. Tähän viidennekseen kuuluu tamperelainen Laura Tähkävuori, joka tekee lyhennettyä työviikkoa omasta tahdostaan.

Viestintätehtävissä työskentelevä Tähkävuori kertoo inhoavansa downshiftausta käsitteenä, sillä se antaa liian helposti kuvan elämäntapalaiskottelusta.

– Se, että teen lyhennettyä työviikkoa, ei tarkoita työtehojeni laskua. Päinvastoin teen työt tehokkaasti lyhemmässä ajassa, hän sanoo.

Nelipäiväisen työviikon perustelu on hänelle päivänselvä.

– Huvittuneisuutta herättävä, rehellinen vastaukseni on, että teen lyhennettyä työviikkoa ihan vain koska haluan. Ihmisten on aika ajoin lähes mahdotonta ymmärtää, että joku tekee lyhyempää työviikkoa ihan huvikseen.

Suomalainen työelämä on Tähkävuoren mielestä niin normeihinsa kangistunut ja ajatustapoihinsa luutunut, että emme osaa ajatella nelipäiväistä työviikkoa kuin väliaikaisratkaisuna, jonkinlaisena arkiviritelmänä, jonka taustalla ovat usein perhe- tai terveyssyyt.

Oman arkeni arvo ei ole mitattavissa rahallisesti, vaan ajallisesti.

Tähkävuorelle lyhennetty työviikko ei kuitenkaan ole väliaikaisratkaisu.

– Taannoin joku kysyi suoraan, milloin aion palata viisipäiväiseen työviikkoon. Vastasin, että en toivottavasti ikinä. Minulle nelipäiväinen viikko on uusi normi, hän sanoo.

Tähkävuori käyttää vapaan arkipäivän kaikkeen sellaiseen, mihin ei muuten arkena olisi aikaa.

– Kirjoitan, luen, käyn taidenäyttelyissä ja opiskelen omaehtoisesti. Kutsun sitä luovaksi luuhailuksi. Kaupunki näyttäytyy aivan erilaisena arkiaamuisin kuin viikonloppuina, jolloin kaikki muutkin ovat vapaalla.

Hän suosittelee ratkaisua ehdoitta kaikille, joilla siihen on mahdollisuus.

– Useat ihmiset ovat ilmaisseet halunsa lyhennettyyn työviikkoon, mutta torpanneet haaveensa taloudellisista syistä. Ja tottahan se on: palkkani on viidennes aiempaa pienempi. Mutta sillä rahalla saan yhden päivän viikossa lisää itselleni.

Tähkävuoren mukaan olemme fundamentaalisten arvokysymysten äärellä: aika vai raha? Hänelle vastaus on helppo.

– Oman arkeni arvo ei ole mitattavissa rahallisesti, vaan ajallisesti, hän sanoo.

Eläkkeen kertyminen

Työntekijän eläke karttuu saatujen työansioiden perusteella.

Työansioista eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. Jos teet jonakin vuonna lyhennettyä työaikaa, vaikuttaa se palkan määrään, joten sitä kautta myös kyseisen vuoden eläkekertymään.

Voit itse laskea kalenterivuoden ansioista karttuvan eläkkeesi seuraavan laskentakaavan avulla: vuosiansiot x 1,5 %/12 = eläke e/kk

Vuosien 2017–2025 siirtymäajalla 53–62-vuotiaille työntekijöille ja yrittäjille eläkettä kertyy 1,7 prosenttia vuodessa.

Lähde: www.tyoelake.fi

Aiheeseen liittyvää

  1. Uusi eläke houkuttaa 61-vuotiaita – voit jatkaa töissä ja kuitata 800 e/kk 5.10.2018 11:31
  2. Some-minästä kannattaa tehdä totuudenmukainen, sanoo kouluttaja – mutta saako nykyään töitä, jos ei brändää itseään? 16.9.2018 10:10
  3. Suomalainen, nyt tämäkin on tutkittu: olet elämästäsi 31 vuotta töissä, 21 vuotta eläkkeellä 28.5.2018 18:10

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut