LUONTO Retkeilypaikkojen korjausvelka kasvaa. Rahaa ei kuitenkaan aiota kerätä kävijöiltä.
Suomen kansallispuistot ja muut Metsähallituksen ylläpitämät retkeilykohteet pysyvät käyttäjille maksuttomina, vakuuttaa Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen
– Luonto on luksusta, josta nauttimiseen jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus vastikkeetta. Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on painottanut retkeilypalvelujen maksuttomuutta, Hyttinen korostaa.
Maksuttomuudesta pidetään kiinni, vaikka retkeilyalueiden korjausvelka kasvaa. Se on Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan 44 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan myös käyntimäärät etenkin kansallispuistoissa ovat kasvaneet, ja viime vuonna ylittyi kolmen miljoonan käynnin raja. Kaikissa kohteissa käyntejä oli yhteensä lähes seitsemän miljoonaa.
Hyttisen mukaan yksi keskeinen syy maksuttomuuteen on retkeilyn terveyttävä edistävä vaikutus.
– Retkeilymaksut nostaisivat kynnystä luonnossa liikkumiseen.
Myös matkailu kärsisi maksuista. Esimerkiksi koko Lapin kesämatkailu tukeutuu kansallispuistoihin.
– Puistomaksut vähentäisivät kävijämääriä, millä olisi kielteistä vaikutusta matkailuyrityksille, Hyttinen sanoo.
Nuuksion kansallispuistossa korjaustarpeita on esimerkiksi Kattilassa ja Haukkalammella sijaitsevissa rakennuksissa.
– Haukkalammelle ja puiston muihin sisääntuloportteihin tarvittaisiin myös lisää parkkipaikkoja, kertoo puistonjohtaja Harri Karjalainen Metsähallituksesta.
Lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluiden pitäisi lähivuosina löytää rahat Nuuksionpäähän vievän tieosuuden kunnostamiseen, jotta bussilinjan 245 liikenne Espoon keskuksesta Nuuksionpäähän jatkuu.
– Tie on heikossa kunnossa viimeisen kahden kilometrin matkalta. Tiehen on välttämätöntä panostaa, jotta bussiyhteys säilyy ja Nuuksioon pääsee jatkossakin ilman autoa, Karjalainen toteaa.
Sipoonkorven kansallispuistossa puolestaan kunnostetaan parhaillaan reittejä sekä parkkipaikkoja eduskunnan lisämäärärahan turvin ja avolaitosvankien avustuksella. Lisäksi puistoon tulee portaita, pitkospuita, tulipaikkoja, kuivakäymälöitä ja sorastettuja polkuja.
Rahoitus kansallispuistoihin, luonnonsuojelualueisiin ja erämaa-alueisiin tulee ympäristöministeriöltä ja muille retkeilyalueille maa- ja metsätalousministeriöltä. Lisäksi on erillisrahoitusta.
– Korjausvelka on päässyt syntymään, kun perusrahoitus on pysynyt samalla tasolla, vaikka hoitoomme on viime vuosina tullut noin sata uutta historiakohdetta ja uusia kansallispuistoja on perustettu. Etenkin 1990-luvulla uusia retkeilyrakenteita tehtiin paljon työllisyysmäärärahoilla ilman sen kummempia suunnitelmia niiden kunnossapidon rahoituksesta, sanoo Hyttinen.
Ongelma ratkeaisi perusrahoituksen nostolla.
– Perusrahoituksen nosto hoidettavien kohteiden ja kävijöiden määrien kasvun mukaisesti varmistaisi sen, että Metsähallituksen Luontopalvelut pystyisi yhä paremmin pitämään huolta kohteiden palvelurakenteista. Se edistäisi myös luontomatkailuyritysten toimintaa, Hyttinen huomauttaa.