Espoolaispojasta kasvoi luonnonsuojelija – Harri Karjalainen luotsaa nyt Nuuksiota ja yhdeksää muuta kansallispuistoa

SIPOONKORPI Tehtävänä on kehittää virkistyskäyttöä kansallispuistoissa, kuten Sipoonkorvessa.

Metsähallituksen sipoolaisesta aluepäälliköstä Harri Karjalaisesta, 54, tuli tänä vuonna Rannikon luontopalvelujen puistonjohtaja.

Aluepäällikkönä hän johti Etelä-Suomen luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelua.

Puistonjohtajana Hindsbyssä asuvan Karjalaisen päätehtävä on kehittää virkistyskäyttöä kymmenessä eteläsuomalaisessa kansallispuistossa.

Näihin kuuluvat Nuuksion lisäksi Itäinen Suomenlahti, Kurjenrahka, Puurijärvi ja Isosuo, Saaristomeri, Selkämeri, Sipoonkorpi, Tammisaaren saaristo, Teijo ja Valkmusa.

Lähivuosien painopisteeksi pääsi Sipoonkorven kansallispuisto sen saatua valtiovallalta lisämäärärahan.

Karjalaisen reviiriin kuuluvat myös historiankohteet Puolustusvoimilta vapautuneesta Vallisaaresta alkaen.

Kuinka hiihtoa ja suunnistusta harrastaneesta espoolaispojasta kasvoi luonnonsuojelija ja hallitusmies?

1980-luvulla esille nousivat sellaiset ympäristöongelmat kuin happosateet ja luonnon köytyminen.

Isän kotiseudulta Kuusamosta, äidin kotiseudulta Kiikalasta ja Espoon merenrannoilta luontokipinöitä kahminut Karjalainen pohti mitä pitäisi tehdä.

– Valmistuin metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta ja lopputyön aiheena oli kuinka metsätaloudessa otetaan huomioon luonto.

Metsäala halusi muuttaa toimintatapojaan.

– Gradun tilasivat WWF, Metsäteollisuus ry ja Metsänhoitajaliitto. Siitä tuli lopulta metsäalan oppikirja, myhäilee Karjalainen.

Opiskelija huomasi, että on parasta ottaa kaikki osapuolet mukaan, jos aikoo saada aikaan muutoskehitystä. Näin teoria poiki myös käytäntöä.

– Kolmikko hyväksyi ohjeet. Metsäala halusi muuttaa toimintatapojaan.

– Alettiin jättää hakkuille säästöpuita ja säilyttää arvokkaat pienet luontokohteet, kuten lehdot, purot ja korpisuot, mainitsee Karjalainen esimerkeiksi.

Myös uhanalaisia kasveja ja eläimiä alettiin suojella entistä paremmin metsien suunnittelussa.

Liito-oravan huhuttua käyttämistä keppihevosena rakentamisen rajoituskampanjoissa Karjalainen ei ota kuitenkaan piikkiinsä.

– EU otti liito-oravan suojelulistalleen.

Luonnonsuojelu sekä perheen perustaminen veivät ajan ja miehen urheilu-ura katkesi 25 vuodeksi.

Karjalainen työskenteli 20 vuotta Maailman luonnonsäätiön, WWF:n, palveluksessa. Tutuksi tuli myös trooppisten metsien suojelu.

Metsähallitukseen siirtyessään Karjalaisen toimenkuva koostui yhä luonnonsuojelusta uhanalaisten eläinten kuten saimaannorpan kohtelusta arvokkaiden luontotyyppien kunnostamiseen.

Karjalainen on merkittävän ja antoisan evakkoretkensä jälkeen palannut lähemmäksi lähtöruutua vai pitäisikö sanoa lähtökolmiota.

Kilpasuunnistus nimittäin maistuu nyt erinomaisesti puistonjohtajalle. Ja mikäs sen hienompaa, kun työnä on tavallaan kannustaa muitakin luonnonläheiseen terveysliikuntaan mitä upeimmissa paikoissa, kansallispuistoissa.

– Pääkaupunkiseudulla asuu miljoona ihmistä. Nuuksioon ja Sipoonkorpeen kohdistuu melkoinen lähivirkistystarve, sanoo Karjalainen.

Eikä tarkoitus ole jättää esimerkiksi Sipoonkorpea paikalliseksi voimavaraksi.

– Ulkomaalaisturistien määrä kasvaa ja yksi tärkeimpiä matkailun vetovoimatekijöitä on luonto sekä kansallispuistot, tietää Karjalainen.

Ihmismassoilla ei aiota kuitenkaan pilata luonnonsuojelua kansallispuistoissa.

– Virkistyskäytön vyöhykkeellä ja sinne tehtävillä merkityillä reiteillä pysyy yleensä 90 prosenttia kävijöistä, mutta pääkaupunkiseudun kansallispuistoissa saa kyllä kulkea omatoimisesti muuallakin.

Tapahtumalupaa tulee anoa esimerkiksi partio- ja suunnistustapahtumaan, joka halutaan järjestää kansallispuistossa.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut