Espoolainen Tuukka Nisso halvaantui uimahypyssä, mutta ei luovuttanut – "Nyt pystyn liikkumaan missä tahansa"

URHEILUVAMMAT Espoolainen Tuukka Nisso halvaantui uimahyppyturmassa, mutta ei hylännyt liikkumista.

Tuukka Nisso, 30, hyppäsi elämänsä viimeisen uimahypyn 14 vuotta sitten. Onnettomuus säästi nuorukaisen hengen, mutta vammautti alaraajat pysyvästi. Pyörätuoli on nyt hänelle apuväline, urheiluväline – ja elämäntapa. Katkeruutta vammastaan hän ei suostu tuntemaan. Päivi Tuovinen

Jari Pietiläinen

Alkava kesä 2004 oli 16-vuotiaalle Tuukka Nissolle ratkiriemukas. Takana oli ensimmäinen vuosi ammattilukiota ja toukokuun lopulla lähdettiin kaveriporukalla Teiskoon juhlimaan, saunomaan – ja uimaan.

Lauantaiyönä Nisso lähti vilvoittelemaan laiturille ja urheilullisena miehenä hyppäsi laiturin päästä suoraan järveen.

Seuraava muistikuva Nissolla olikin sitten herääminen Tampereen keskussairaalassa.

– Vesi laiturin päässä oli kuulemma ollut liian matalaa ja iskin pääni suoraan pohjaan. Kuudes selkänikama pirstoutui ja luunsiru leikkasi kiinni selkäytimeen. Jaloista lähti tunto hetkessä, enkä voinut kuin kellua kasvot vedessä. Keuhkot olivat täynnä vettä. Näin minulle on kerrottu, Nisso pohtii tapahtunutta.

Sairaalajakson jälkeen alkoi pitkä kuntoutusjakso Helsingissä ja uudenlainen elämä. Aivan aluksi Nisson piti opetella yksinkertaisesti istumaan.

– Rinnasta alaspäin minulla ei liiku käytännössä mikään, samoin käsissä on tuntohäiriöitä. Jaloissa on kuitenkin jonkinlainen kipu- ja lämpöaisti, ja siitäkin on iso apu elämiseen, Nisso arvioi.

– Olihan se kyllä aikamoinen shokki, kun huomasi, ettei enää koskaan voi kävellä. Onnettomuudesta meni kuitenkin varmaan pari vuotta ennen kuin todella sisäistin sen.

Vaikka tapahtunut masensi, Nisso ei kuitenkaan halunnut lukittautua vammaisen rooliin. Pienestä pitäen hän on tottunut urheilemaan, eikä hän hylännyt liikkumista turman jälkeenkään.

Nyt hänen suosikkilajinsa on lätkän ja tenniksen sijasta pyörätuolirugby. Sen siivittämänä nykyisin Espoon Tuomarilassa asuva Nisso on matkustanut joukkuekilpailuissa ympäri maailmaa – elokuussa edessä ovat kisat Venäjällä ja lokakuussa Koti B EM -kisat Pajulahdessa.

– Rugbyssä parasta oli varsinkin alussa kontakti vastustajaan, sillä olen aina pitänyt sellaisista rankoista lajeista.

– Jos en olisi kiinnostunut näin valtavasti liikunnasta, en taatusti olisi näin hyvässä kunnossa. Urheilu yksinkertaisesti pitää pään kasassa, Nisso vakuuttaa.

Vammasta huolimatta Tuukka Nisso on kouluttautunut työelämään: hänellä on taskussaan tuoreet mediatekniikan insinöörin paperit. Nyt hän työskentelee kotona.

– Liikkumaan pystyn oikeastaan missä tahansa. Ainoastaan korkeat portaat ovat hankalia, mutta muuten esimerkiksi kynnykset eivät minua haittaa.

– Uimassa käyn pari kertaa viikossa. Tuntuu ehkä oudolta, mutta vedestä en ole saanut kyllä minkäänlaisia traumoja. En välttele järvessä uimista – minulla vain sattui olemaan huonoa tuuria yhden hypyn kohdalla, Nisso pohtii mietteliäänä.

Näin uimahyppy vammauttaa

Uimahyppyonnettomuuksissa vammautuu vuosittain 2–5 suomalaista.

He ovat lähes poikkeuksetta nuoria miehiä aikuisuutensa kynnyksellä.

Kaikkia hyppyonnettomuuksissa vammautuneita ei löydetä ajoissa: he näkyvät lukuina hukkumistilastoissa.

Yleinen seuraus on selkäydinvamma. Se voi johtaa kaksi- tai neliraajahalvaukseen.

Vammautuneita hoidetaan muun muassa Validia-kuntoutuksessa Helsingin Käpylässä.

Lähde: Invalidiliitto

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut