Monumenttien veistäjä oli myös taitava taidemaalari - Villa Gyllenberg esittelee erilaisen Wäinö Aaltosen

KULTTUURI Villa Gyllenbergin hieno näyttely avaa uusia näkökulmia kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoon.

Intendentti Nina Zilliacus iloitsee siitä, että näyttelyyn on saatu lainaksi veistoksia myös yksityiskokoelmista. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Eduskuntatalon istuntosalin figuurit, Paavo Nurmen patsas Olympiastadionilla ja Aleksis Kiven muistomerkki Rautatientorilla Helsingissä ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tunnetuimpia töitä.

Wäinö Aaltonen – tuttu ja tuntematon -näyttely esitteleekin yleisölle julkisuuskuvasta poikkeavan taiteilijan. Julkisia tilaustöitä tehnyt kuvanveistäjä rakasti maalaamista. Sensuellit naiskuvat, romanttiset maisemat ja kubismista vaikutteita saaneet maalaukset ovat tuntemattomampaa Aaltosta.

Näyttelyssä on muun muassa 29 veistosta, 26 maalausta ja 12 piirustusta."

– Viime vuoden Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn yhteydessä Turussa moni vierailija sanoi, että "en tiennyt että Wäinö Aaltonen maalasi". Hän oli ensisijaisesti maalari ja sitten kuvanveistäjä, näyttelyn pääkuraattorina toiminut tutkija Jonni Saloluoma sanoo.

Villa Gyllenbergin näyttely on monin tavoin merkittävä. Aaltosen teoksia ei ole ollut esillä pääkaupunkiseudulla vuoden 1994 jälkeen. Näyttelyssä on myös teoksia, jotka ovat nähtävillä ensimmäistä kertaa. Näyttelyn pääteos on vuosia kadoksissa ollut Kultalilja, joka löytyi sattumalta yksityiskokoelmasta Ruotsista ja joka on nyt ensimmäistä kertaa nähtävillä Wäinö Aaltosen museon ulkopuolella.

Villa Gyllenbergin taidemuseon näyttelyiden lähtökohta on aina Ane ja Signe Gyllenbergin säätiön omassa kokoelmassa.

– Ane Gyllenberg osti jo varhain Wäinö Aaltosen veistoksia. Esimerkiksi Villa Gyllenbergin yläkertaan johtava portaikko on suunniteltu Musta graniittipää -veistoksen (1927) ympärille, intendentti Nina Zilliacus kertoo.

Teos on edelleen samalla paikalla salongissa. Se esittää runoilija Aaro Hellaakoskea, joka oli Aaltosen lanko.

Aaltosesta tuli Suomen virallinen monumenttikuvanveistäjä, mutta tämän ohella hän etsi uusia ilmaisutapoja ja kokeili rajojaan.

– Hän oli oikeastaan tyypillinen modernisti, koska hän teki vähän kaikkea ja kokeili erilaisia materiaaleja ja erilaisia kivilajeja.

Kuvanveisto teki Aaltosesta julkkiksen, mutta hän suunnitteli myös käyttökeramiikkaa, kirjankansia, mitalitaidetta, lavastuksia ja puvustuksia.

Kuvanveistäjänä Wäinö Aaltonen oli luomassa maan itsenäisyyden alkuaikoina suomalaista identiteettiä ja kuvaa ihanneihmisestä. Näihin veistoksiin kuuluvat muun muassa Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset

Villa Gyllenbergin taidemuseo on nyt toista kertaa avoinna läpi kesän. Wäinö Aaltonen – tuttu ja tuntematon -näyttely jatkuu 14. lokakuuta asti.

Wäinö Aaltonen

Wäinö Aaltonen (1894–1966) alkoi 16-vuotiaana opiskella Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Villa Gyllenbergissä on myynnissä kirja Wäinö Aaltonen – Poseerauksia (Turun museokeskus 2017). 208 sivua.

Koti- ja taidemuseo Villa Gyllenberg sijaitsee Helsingin Kuusisaaressa, Kuusisaarenpolku 11.

Avoinna keskiviikkoisin kello 15–19, lauantaisin kello 11–15 ja sunnuntaisin 12–16. Aikuisten lippu 10 euroa.

12.5. kello 14 FT Liisa Lindgren luennoi aiheesta Työ, tulevaisuus ja tasavalta. Lindgren toimii Eduskuntatalon intendenttinä. Luento on suomeksi, mukaan pääsee museon pääsylipulla tai Museokortilla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut