Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Naisia kusetetaan autokaupoissa" – Tutkija kiinnostui maskuliinisesta kaupankäynnin paikasta

"Innokkaasti myyjät myyvät naiselle sellaisia vanhoja autoja, jotka eivät kelpaa kenellekään muulle, tarkoitan miesasiakkaita... Naisia suomeksi sanottuna kusetetaan niin paljon kuin mahdollista autokaupoissa. Naisiin suhtaudutaan autokaupassa kuin tyhmiin blondeihin."

Tämä puuskahdus oli yhden naiskuluttajan näkemys, kun Anu Maijala keräsi materiaalia sukupuolittuneita palvelukäytäntöjä käsittelevää väitöskirjaansa varten.

–Sukupuoli vaikuttaa tuotteen hankintaa koskevaan arvonmuodostusprosessiin ja lopulta kaupan syntymiseen tai kariutumiseen, Maijala tiivistää väitöskirjansa tutkimustuloksia.

Maijala valitsi tutkimuskohteeksi autokaupan, joka on perinteisesti ollut hyvin maskuliininen kaupankäynnin paikka, ja jonka naiset ovat kokeneet ongelmalliseksi.

Naiset ovat autokaupoille kasvava kuluttajaryhmä, joka on tosimielessä liikkeellä kauppaan tullessaan.

Danske Financen vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan 42 prosenttia naisasiakkaista koki, että autoliikkeiden myyjät suhtautuvat heihin eri tavalla kuin miesasiakkaisiin ja jopa 61 prosenttia koki, että myyjät sivuttavat naisen ostajana ja puhuttelevat ensisijaisesti mukana olevaa miestä.

Samaan aikaan naiset ovat autokaupoille kasvava kuluttajaryhmä, joka on tosimielessä liikkeellä kauppaan tullessaan.

Tutkimus koettiin eittämättä hyödylliseksi myös niissä kahdessa valtakunnallisessa autoliikkeessä, jotka ryhtyivät yhteistyöhön tutkijan kanssa.

Maijalan tutkimusaineisto koostui 34 naiskuluttajan kertomuksesta sekä 17:sta autoliikkeen työntekijän, pääasiassa automyyjien, haastatteluista.

Tutkimuksessa piirtyi kuva kolmesta naisasiakas- ja miesmyyjätyypistä.

Myyjät hän tyypittelipelimieheksi,myyntityön sankariksijakuluttajan kuuntelijaksi.

Naisasiakkaat Maijala luokitteli kivaksi tytöksi, ostavaksi ja päättäväksi naiseksi sekä ideaaliksi kuluttajaksi.

Myyjät hän tyypitteli pelimieheksi, myyntityön sankariksi ja kuluttajan kuuntelijaksi.

Ongelmia tulee ja kaupanteko kärsii, kun ääripäät kohtaavat.

Päättävä nainen ei todennäköisesti siedä pelimies-myyjän tytöttelyä ja auton väristä puhumista. Hän haluaa vastaparikseen myyntityön sankarin tai joustavan kuluttajan kuuntelijan.

Kiva tyttö taas on mielissään pelimies-myyjän viedessä kuin sulavaliikkeinen kavaljeeri tanssilattialla.

Osalle haastatelluista naisten palveleminen tuotti suoranaisesti vaikeuksia. Kaksi myyjää kertoi saaneensa palautetta naisasiakkaiden huonosta kohtelusta ja asiasta oli puhuttu esimiehen kanssa. Silti miesmyyjät eivät tienneet, mikä oli mennyt pieleen.

Maijalan tutkimus osoitti, että osa naisista korostaa itse sukupuolen ja perinteisen naiseuden merkitystä tilanteessa ja he pitävät omalla toiminnallaan yllä tiettyjä stereotypioita.

Esimerkiksi naismyyjän kohtaaminen herätti hämmennystä:

”Olen hieman pettynyt. Ainoa vapaana oleva myyjä näyttää olevan nainen. Olisin halunnut miesmyyjän, koska heillä on kuitenkin kokemusta autoista. Ja miehen kanssa olisi voinut olla hauskempi rupatella. Naisena miehiltä saa kuitenkin usein parempaa palvelua."