Suomalaistutkija lataa: Nykypäivän koulu ei vie nuoria tulevaisuuteen

TULEVAISUUS Ilkka Halava puhui kehityksen vauhdista OAJ:n seminaarissa.

Tulevaisuudessa jaetaan yhä enemmän, kaikkea ei tarvitse omistaa, Ilkka Halava sanoo. Picasa

toimitus

– 20 seuraavaa vuotta ovat ihmiskunnan historian jännittävimmät. On mietittävä tekoälyn tuloa ja mitä asiantuntijat tulevat tekemään, kun tekoäly valtaa prosessit, kun siirrytään kehittyneempään aikaan, sanoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava

– Maantieteen häviäminen toteutuu. Liikennejärjestelmistä siirrytään uusiin. Itseohjautuvat autot, robottitaksit tulevat, ensimmäiset ovat jo käytössä Arizonassa. Nopeat raideyhteydet hävittävät välimatkojen entiset suuret aikaerot, hän visioi puhuessan OAJ:n kasvatus- ja opetusalan tulevaisuusseminaarissa.

Halavan viesti oli yleispätevä, mutta suunnattu osin myös opettajille.

– Pankkeja ei enää tarvita. Kun yhteiskunta muuttuu, koulu kohtaa muutokset ensimmäisenä. Opettajien koulutus lisääntyy ja VESO-päiviä tarvitaan vähintään kuusi. Toisaalta ei enää kannata kouluttautua autokoulunopettajaksi, tutkija luetteli.

Halava kertoo tutkineensa vuodesta 2001 lähtien opiskelijoiden oppimismotivaatiota. Nykynuoriso on huomannut, ettei tämän päivän koulujärjestelmä vie heitä tulevaisuuteen. Koko systeemi muuttuu, ja kunnat voisivat tehdä irtiottoja jo nyt.

– Osa ruokatuotannosta joudutaan viemään sisätiloihin ja sirkkaleivät yleistyvät. Vuosi 2017 oli ihmiskunnan historiassa paras vuosi. Köyhyysraja muuttui parempaan suuntaan joka päivä. Väkivaltakuolemat ovat laskussa ja ihmiskunnan sairaudet vähenevät valtavasti.

– Suomi oli maailman toiseksi sivistynein maa ja eläkejärjestelmämme tärkeää merkitystä ei vielä edes ole täysin ymmärretty. Digitalisuuden kasvu on merkittävä.

Halava arvioi myös koulujen siirtyvän 24/7-aikaan. Nuoret tulevat elämään immateriaallisessa maailmassa vähemmillä tavaroilla kuin vanhempansa.

– Jos henkilöllä on auto ja navigaattori, on hänellä valmius taksinajoon. Kesämökkejä vuokrataan. Kirjojen kustantajia ei tarvita, kun tekstit ja kuvat voi siirtää itse nettiin. Jo nyt tulee mediassa miljonäärejä nuorina. Täysautomaatio tulee vasta 2050-luvulla, Halava ennakoi.

Seminaarissa puhuivat Halavan lisäksi OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen normitalkoista ja OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo Heidän näkökulmansa oli kiinni voimallisemmin tässä hetkessä.

Salon mukaan oppilaiden tuen tarve on kasvanut, mutta tukea on vaikeampi saada.

– Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien määrä on peruskoulussa muutamassa vuodessa kasvanut 24 000, mutta erityisopettajien määrä on lisääntynyt vain 100–200. Noin 100 erityisluokkaa on lakkautettu viime vuosina.

– Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävien välillä on kasvanut. Koulujen väliset erot ovat myös kasvaneet. Parhaan ja heikoimman kymmenyksen ero on jo 152 pistettä. Oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys tuloksiin on kasvanut. Alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen keskituloksen ero vastaa jo kahta kouluvuotta.

Salon mukaan maan alueiden välillä on ensi kertaa selviä eroja oppimistuloksissa. Pääkaupunkiseutu karkaa. Kaikki lapset eivät saa riittävästi tukea oppimiseensa, sillä resursseja ei ole. Ainoastaan kolme prosenttia opettajista ja rehtoreista pitää oppilaan tuen resursseja riittävinä. Opettajat uskovat, että moni oppilas tarvitsisi nykyistä enemmän opetusta pienryhmässä.

– Lapsen saaman tuen määrä ja tukimuodot riippuvat suuresti siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. Erityisen tuen oppilaille ei anneta riittävää erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä ei vastaa tehostetun tuen oppilaiden tarvetta. Pienryhmistä luovutaan kategorisin päätöksin.

Halavan näkemyksistä kertoi ensin Aamuposti.

Teksti: Kari-Veli Lehtonen

Ilkka Halava

Tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja.

Prime Frontier Oy:n ja Future Works Oy:n toimitusjohtaja.

Suosittu puhuja ja neuvonantaja, jolla on ollut yhteistyötä yli 300 eri organisaation kanssa.

Viimeisimpien neljän vuoden puhe- ja valmennustilaisuuksissa on yli 100 000 kuulijaa.

Puheiden aihepiirit työn murroksesta oppimisen vallankumoukseen, tulevaisuuden kuluttajasta elinkeinorakenteen kehittämiseen ja modernin yhteisörakentamisen kysymyksistä asumisen tulevaisuuteen.

Yhdessä Mika Pantzarin kanssa julkaisut ”Kuluttajakansalaiset tulevat – miksi työn johtaminen muuttuu?” (EVA 2010) ja ”Rytmitalous – miksi yhdeksästä viiteen ei vaan toimi” (Seura 2013)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut