Puretaan, valitetaan, puretaan, valitetaan – Vuosikymmenen kestänyt vääntö Espoon kaupungintalosta jatkuu

Vuosikymmenen kestänyt vääntö Espoon virastokorttelista jatkuu. Keskiössä on oikealla näkyvä entinen kaupungintalo ja sen kohtalo. Seppo Korkman/Arkisto

Seppo Korkman

Kymmenen vuoden vääntö Espoon kaupungintalosta jatkuu. Kuusi yksityishenkilöä on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston tammikuisesta päätöksestä, jossa se äänin 56–19 päätti purkaa vuosikymmenen Espoon keskuksessa tyhjillään seisoneen kaupungintalon.

Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 9. maaliskuuta.

–Espoon kaupungille on juuri lähtenyt lausuntopyyntö valitukseen. Lausunnon antamisen takaraja on 24. huhtikuuta, hallinto-oikeudesta kerrotaan.

Normaalisti valitusten käsittelyaika lausuntojen saamisen jälkeen on keskimäärin puoli vuotta.

Valtuuston selvä enemmistö kallistui tammikuussa purkamisen kannalle. Kaupungintalokiinteistön purkamisen lisäksi valtuusto päätti purkaa myös Virastotalo 2:n rakennuksen. Sen tilalle on tarkoitus rakentaa noin 45 miljoonaa euroa maksava espoolaisten talo, johon siirtyy aikanaan suurin osa kaupungin virkamiesarmeijasta. Lisäksi rakennukseen tulee kulttuuri- ja liiketiloja, palvelutori, sekä työskentelytilat kaupunginhallitukselle ja lautakunnille.

Vähemmistöön jääneiden valtuutettujen mielestä kaupungintalo olisi pitänyt historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaana rakennuksena säilyttää ja peruskorjata. Hyväksytty purkupäätös mahdollistaa asuntorakentamisen kaupungintalon tontille.

Espoon keskuksen ihailtuna ja vihattuna maamerkkinä seisovan kaupungintalon kohtalon lähtölaskenta juontaa jo vuosikymmenen taakse.

Vuonna 1971 valmistunut rakennus tyhjennettiin työntekijöistä sisäilmaongelmien ja vesivuotojen takia elokuussa 2008.

Elokuussa 2010 silloinen valtuusto päätti äänin 42–24, ettei kaupungintaloa lähdetä peruskorjaamaan, vaan se puretaan. Valitusten ja poliitikkojen jahkailun takia päätöstä ei pantu käytäntöön.

2014 valtuusto hyväksyi Virastokeskus-asemakaavan muutosehdotuksen ja päätti lisäksi, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuksineen. Vaihtoehdot olivat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö.

Ely-keskus valitti päätöksestä ja vaati kaupungintalon suojelemista asemakaavassa.

Tammikuussa 2016 Helsingin hallinto-oikeus päätti, ettei kaupungintaloa tarvitse suojella asemakaavalla. Kaavamuutos sai lainvoiman 2. maaliskuuta 2016.

Ja tarina jatkuu...

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.