Kalatie avaa uhanalaiselle taimenelle reitin kohti Nuuksion vesiä, kenties ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin – "Valtavan hieno juttu"

Minna Airamaa

Moni ei ehkä osaa pitää pientä Kauklahden suunnalla kiemurtelevaa Mankinjokea erityisen arvokkaana. Sitä se kuitenkin on, sillä kuin ihmeen kaupalla joessa on säilynyt erittäin uhanalainen meritaimenen alkuperäiskanta.

Mankinjoessa ja sen yläjuoksulla Gumbölenjoessa elävät taimenet ovat jokiin jo satoja vuosia sitten nousseiden taimenten jälkeläisiä ja eroavat geneettisesti muista taimenkannoista. Suomessa tällaisia alkuperäiskantoja elää enää noin 15 joessa, kun alkujaan niitä on ollut lähes kaikissa maan Itämereen laskevissa joissa. Myös Espoonjoessa elää alkuperäiskanta.

Meritaimenen reitti on tähän saakka kulkenut Espoonlahdelta ylös Mankinjokea ja siitä Espoonkartanon kohdalla haarautuvaa Gumbölenjokea. Gumbölenjoen Myllykosken kohdalla, Espoon kaupunginjohtajan virka-asuntona toimivan Gumbölen kartanon kohdalla matka on kuitenkin pysähtynyt vanhaan kivipatoon.

Nyt tuo este on poistumassa, sillä Espoon kaupunki on aloittanut noin 200 metriä pitkän kalatien rakentamisen historiallisen padon ohi. Kun tie loppuvuodesta valmistuu, meritaimelle ja muille vaelluskaloille avautuu reitti jokea ylös, kenties ensimmäistä sen jälkeen, kun kun koski padottiin. Museoviraston mukaan paikalla on ollut pato ja mylly viimeistään vuonna 1650, todennäköisesti jo huomattavasti aikaisemmin.

– On hyvinkin mahdollista, että Myllykosken pato on estänyt kalojen nousun jopa satoja vuosia. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä padoissa on saattanut olla olla ehtoja, joiden mukaan arvokkaiden vaelluskalojen pääsy ylös on täytynyt turvata, sanoo espoolainen virtavesiasiantuntija Aki Janatuinen

Janatuinen on kolunnut Espoon virtavesiä vuosia sekä työkseen että vapaa-ajalla ja on muun muassa tehnyt Espoon kaupungille ja kalatalousalueelle lukuisia selvityksiä vesistöjen ja kalakantojen tilasta.

Gumbölenjoen kalatietä hän pitää erityisen merkittävänä juuri alkuperäisen taimenkannan vuoksi.

– Tämä on hyvin pitkän suunnittelun ja työn tulos, jota moni on odottanut 90-luvulta lähtien. Meritaimenen lisäksi se hyödyttää ainakin vimpaa, ankeriasta ja nahkiaista, ja mahdollisesti myös vaellussiikaa, Janatuinen arvioi.

Gumbölenjoki on arvokas myös siksi, että sen vedenlaatu on rannikkojoeksi suhteellisen hyvä.

– Vedenlaatu on huomattavasti keskimääräistä parempaa, suhteessa moneen muuhun vastaavaan jokeen jopa erittäin hyvänlaatuista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että joen valuma-alueella Nuuksion ylängöllä on paljon metsää ja suota ja vähemmän asutusta ja peltoja, Janatuinen sanoo.

Vaikka Gumbölen kalatie on iso hanke, se on vasta ensimmäinen askel vaelluskalojen reitin avaamisessa. Kun taimen on päässyt Myllykosken padon ohi, sen matka jatkuu joitakin kilometrejä Gumböle Golfin kentän viertä Dämmanin tekojärvelle. Siellä vastassa on seuraava este, aikanaan vedenottoa varten rakennettu säännöstelypato. Sen ohittavan kalatien lupaprosessi on juuri käynnistymässä.

Dämmanin tekojärven jälkeen taimenen matka jatkuu yhä ylemmäs, kohti lopullista maalia: Nuuksion Pitkäjärveä ja sen latvavesiä.

– Nuuksio Pitkäjärven luusuassa on vielä säännöstelypato, mutta se on pienempi. Kun nämä esteet on raivattu, vaelluskaloilla on jälleen mahdollisuus nousta järviylängön vesiin. Tämä on valtavan hieno asia, Janatuinen painottaa.

Jo Gumbölen kalatie avaa uhanalaiselle meritaimenelle paljon lisää kutupaikkoja, eli mahdollisuuksia lisääntyä ja sitä kautta vahvistaa kantaa.

– Jotta kalatiestä saataisiin kaikki mahdollinen hyöty, tärkeätä olisi myös kunnostaa jokea yläjuoksulta. Sieltä on aikoinaan muun muassa tukinuiton tieltä raivattu kiviä. Niitä pitäisi nyt palauttaa sinne, samoin kuin seulottua soraa, jota taimen tarvitsee kutualustakseen. Tämä hyödyttäisi myös muuta jokiluontoa, kuten saukkoja.

Janatuinen kertoo, että Gumbölenjoen taimenkanta kävi 2000-luvun alussa sukupuuton partaalla, kun Dämmanin vesienkäsittelylaitoksessa tapahtunut kemikaalivuoto tappoi lähes kaikki kalat.

– Kanta on siitä elpynyt, mutta se on kuitenkin kärsinyt viime vuosiin saakka padoista ja vedenoton aiheuttamasta kuivuudesta. Nyt kun vedenotto Dämmanilta on päättynyt ja kalateitä ryhdytään rakentamaan, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Toivon, että Espoon kaupunki on aloitteellinen ja tulevinakin vuosina tapahtuu hyviä asioita. Olemme Espoossa etuoikeutetussa asemassa, kun meillä on säilynyt alkuperäisiä taimenkantoja.

Urakka

Kalatie kiertää Myllykosken historiallisen padon sen itäpuolella sijaitsevan pellon reunaa pitkin.

Kalatie koostuu luonnonmukaisesta koskiosuudesta, 185 metrin pituisesta kalatieuomasta ja kalatien yläosalle sijoitetavasta patorakenteesta.

Kaikkiaan maata joudutaan kaivamaan pois yli 3 000 kuutiota, arvioi rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta.

Kalatietä varten kaivettava uoma on syvimmillään noin 5 metriä syvä. Leveyttä kaivannolla on enimmillään noin 20 metriä. Varsinainen kalauoma on enimmillään noin 1,5 metriä leveä. Uomaa kohden laskeutuvat loivat luiskat, jotka maisemoidaan istuttamalla puita ja pensaita.

Tiililän mukaan maansiirtotyöt alkavat pääsiäisen jälkeen. Nopeimmillaan kalatie voisi olla valmis elokuussa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut