Neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishanke on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää, sanotaan tiedotteessa. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.
Tutkittavana oli, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana. Hiukkaset kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia, sanotaan tiedotteessa. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto.
– Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen ihmisen hengitysteihin, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen tiedotteessa.
Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä, jossa vallitsee myymälätilalle tyypillinen ilmanvaihto. Aalto-yliopisto, VTT ja Ilmatieteen laitos tekivät jokainen samasta lähtötilanteesta mallinnuksia itsenäisesti. Tutkijat päätyivät samaan alustavaan tulokseen: tutkittavassa tilanteessa aerosolipilvi leviää lähiympäristöön myös yskivän henkilön välittömän läheisyyden ulkopuolelle. Toisaalta pilvi samalla laimenee, mutta pilven leviämiseen ja laimenemiseen kuluu jopa minuutteja.
– Alustavat tulokset korostavat osaltaan suositustemme tärkeyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee pysyttelemään kotona sairaana ja kaikkia ottamaan fyysistä etäisyyttä. Ohjeemme on myös yskiä hihaan tai nenäliinaan sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä tiedotteessa.
Hänen mukaansa mallinnusten perusteella ei vielä suoraan voida tehdä uusia suosituksia. Tulokset ovat Sanen mielestä kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta ja niitä tuleekin verrata tietoihin, joita on kerätty arkielämän epidemiaselvityksistä.
Sairauksien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa on tutkittu paljon. Näistä infektiomalleista tiedetään, että viruksen eteneminen voi hidastua tai katketa jopa kokonaan, kun liikkuminen vähenee kauppojen, ravintoloiden ja julkisten liikennevälineiden kaltaisissa, paljon ihmisiä keräävissä ”solmukohdissa”. Vilkkaiden sisätilojen välttäminen vähentää riskiä lähikontaktissa tapahtuvaan pisaratartuntaan, joka on nykyisen tiedon mukaan koronaviruksen pääasiallinen tarttumistapa.
Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin CSC:n eli Tieteen tietotekniikan keskussupertietokoneella ja tuloksista tehtiin 3d-mallinnuksia. Suuren laskentakapasiteetin ja tiiviin, monialaisen yhteistyön ansiosta ensimmäiset tulokset saatiin tuotettua noin viikossa.