Jopa viidennes työnantajista pelkää konkurssia, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemästä koronakyselystä.
Myös työntekijöiden suojavarusteiden riittämättömyys nousi kyselyssä esiin. Suojavarusteita käyttävistä yrityksistä 65 prosenttia on huolissaan hengityssuojien, hanskojen, suojavaatteiden ja muiden koronatarvikkeiden saatavuudesta.
– Työnantajien taloudellinen hätä on syventynyt nopeasti. Lomautukset ovat jyrkässä kasvussa, mutta irtisanomisten kynnys on kriisiaikanakin korkea. Yrityskyselyn valitettava johtopäätös on se, että edessä voi olla jopa 90-luvun lamaa vakavampi jättityöttömyys ja konkurssiaalto, sanoo tiedotteessa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies
EK:n koronakyselyyn vastasi 1 873 yrittäjää ja yritysjohtajaa, jotka kaikki ovat työnantajia.
Tulokset ovat painokertoimien ansiosta yleistettävissä suuntaa-antavasti koko työnantajakenttään, EK katsoo.
Koronakriisi vaikuttaa entistä kielteisemmin kaikenkokoisiin yrityksiin. Vastaajista 63 prosenttia arvioi, että korona heikentää yrityksen tilannetta melko tai erittäin paljon. Vastaava luku oli 40 prosenttia EK:n edellisessä kyselyssä kaksi viikkoa sitten.
Niitä, joiden yritystoimintaa korona heikentää erittäin paljon, on yli tuplasti enemmän kuin kaksi viikkoa sitten.
Kovinta iskua ottaa palvelusektori, vähimmin vaurioin on toistaiseksi selvinnyt rakennusala.
Yli kolmannes oli jo lomauttanut väkeä ja viisi prosenttia irtisanonut. Lähiviikkoina lomautukset ovat todennäköisiä 24 prosentissa ja irtisanomiset 12 prosentissa yrityksiä.
Konkurssiin on vaarassa ajautua noin viidennes yrityksistä. Jos arviot toteutuisivat täysimääräisesti, kyse olisi EK:n mukaan merkittävästi suuremmasta konkurssien määrästä kuin 1990-luvun laman aikana.
Kaikki viittaa siihen, että konkurssien määrä tulee joka tapauksessa moninkertaistumaan koronakriisin seurauksena, EK katsoo.
Vähän yli puolet yrityksistä arvioi, että hallituksen jo päättämät toimenpiteet ovat helpottaneet yrityksen tilannetta. Vajaa viidennes ei nähnyt toimilla mitään vaikutusta. Arviot olivat kriittisimpiä mikroyrityksissä.
Yritykset toivovat suoraa rahallista tukea, pelkät lainanmaksun huojennukset eivät riitä.