Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes neuvoo kuluttajia harkitsemaan tarkasti, ovatko desinfiointiaineet ja käsidesit omassa arjessa ylipäätään tarpeellisia vai selviääkö saippuan ja veden avulla.
Tukesin tietoon on tullut useita tapauksia, joissa epämääräisiä desinfiointiaineita ja käsidesejä myydään kuluttajille esimerkiksi Facebook-ryhmissä. Käsidesit ovat sisältäneet ainesosia, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi iholle.
Desinfiointiaineita on puolestaan markkinoitu harhaanjohtavasti koronaviruksen tappamiseen.
Desinfiointiaineet ja käsidesit tehdään tappamaan haitallisia eliöitä. Siksi niiden maahantuonnille, myynnille ja valmistukselle on Euroopassa tiukat vaatimukset.
Kovan kysynnän takia tuotteita ovat alkaneet valmistaa ja myydä henkilöt, jotka eivät välttämättä vaatimuksista tiedä.
– Meille on tullut vastaan esimerkiksi lasinpesunesteen etanolista valmistettua käsidesiä. Valmisteiden myyntipäällyksissä on ollut harhaanjohtavia väittämiä ja puutteita varoitusmerkinnöissä, kertoo tiedotteessa Tukesin ryhmäpäällikkö Paula Haapasola
Haapasolan mukaan tuotteen luvataan tehoavan koronavirusta vastaan, vaikka tosiasiassa tuotteen sisältämän tehoaineen määrä on liian vähäinen tehokkaan vaikutuksen aikaansaamiseksi.
Hyvä käsihygienia ei välttämättä vaadi käsidesin käyttöä.
– Kun vesipiste on lähellä, huolellinen käsienpesu lämpimällä vedellä ja saippualla riittää ja on myös suositeltu tapa huolehtia käsihygieniasta, Paula Haapasola sanoo.
Hän muistuttaa, että tuotteiden saatavuus terveydenhuollon tarpeisiin on nyt ensisijaista. Käsidesien tuotanto jatkuu koko ajan, joten kuluttajien ei nyt kannata hamstrata käsidesejä.
Desinfiointiaineiden turha käyttö kotona on haitallista normaalille, hyödylliselle mikrobikannalle. Arjessa kodin pintojen tai pyykin desinfiointi ei ole suositeltavaa.
Tukes neuvoo ostajaa varmistamaan, että desinfiointiaineiden tai käsidesien pakkauksista löytyvät vähintään nämä tiedot:
– valmisteen nimi
– valmisteen sisältämien biosidisten aineiden ja luokituksen vaaralliseksi kemikaaliksi aiheuttaneiden aineiden nimet.
– varoitusmerkinnät eli varoitusmerkki, huomiosana sekä vaara- ja turvalausekkeet
– kemikaalin toimittajan yhteystiedot, eli nimi, osoite ja puhelinnumero
– sisällön määrä
– käyttötarkoitus ja käyttöohjeet.
Euroopan komissio kerää parhaillaan tietoja jäsenmaista desinfiointiaineiden tuoteväärennöksistä. Suomessa Tukes valvoo markkinoilla olevia kemikaaleja.